netti live

29.12.2012

Happee - Josba peli 

livenä netissä

http://www.jarviradio.net/index.php?option=com_content&view=article&id=361&Itemid=83

Peli alkaa klo 18.30

Salibandyä toisessa sukupolvessa

© Joona-Pekka Hirvonen

Salibandyliigassa toista kauttaan pelaava Juuso Ojanen on Josban liigajoukkueen ensimmäinen toisen sukupolven pelaaja. Historiallisestikin Juuso Ojanen on toinen toisen sukupolven pelaaja koko Salibandyliigassa. Vain Espoon Oilersin Rasmus Markelin on kerennyt pelata ennen Juuso Ojasta toisen sukupolven pelaajana. Pelien välillä oli toki vain neljä päivää, joten molemmat pelaajat aloittivat samalla kaudelle 2011-2012 liigauransa.

Juuso aloitti salibandyuransa Josbassa 11-vuotiaana. Ennen Josbassa aloittamista Juuso kävi veljensä Joonaksen kanssa myös sählykerhoissa. Salibandya on takana siis yli kymmenen vuotta. Tämän lisäksi Juuso pelasi myös jalkapalloa paikallisissa seuroissa, esimerkiksi JiiPeessä, Jipossa ja JoPSissa. Tuolloinkin taustoilla pyöri oma isä. Juniori-ikäisenä Juuso kiersi myös alueelliset tapahtumat, esimerkiksi Pikku Pohjola Cupit ja alueleirit. Juuso kävi myös Pohjola Cupissa ja valtakunnallisella Talenttileirillä Eerikkilän urheiluopistolla. Josban lisäksi Juuso on edustanut kaksoisedustuksella LeBa-96:n 2.divisioonan joukkuetta kaudella 2010-2011. Kyseisellä kaudella hän pelasi myös A-junioreiden SM-sarjassa.

Ojasen perheen pelaajat ovat kaikki pelanneet suurimman osan salibandypeleistään pelinumerolla 4. Niin Huju, Juuso kuin myös Juuson sisko Roosa pelasivat numerolla 4. Ensimmäisen liigakautensa Juuso pelasikin vielä numerolla 4, mutta tälle kaudelle numero vaihtui Väänäsen Petrin palatessa seuraan, jolloin Juuso luopui numerostaan. Nykyisin paidassa on kaksi nelosta vierekkäin. Tällä kaudella Juuso on pelannut 13 ottelussa tehoin 2+1. Jäähyminuutteja ei ole kertynyt vielä ollenkaan.

 © Joona-Pekka Hirvonen

Juha Ojanen on pelannut salibandyuransa pääsarjatasolla Josbassa 90-luvulla. Saavutuksina on muun muassa kaksi Suomen mestaruutta vuosilta 1992 ja 1994 sekä kolme Suomen Cupin mestaruutta. Samaan aikaan pelasivat myös muun muassa miesten maajoukkueen nykyinen päävalmentaja Petri Kettunen, hänen veljensä Juha Kettunen sekä Josban nykyinen valmentaja Antti Ruokonen.

© Joona-Pekka Hirvonen

Pelaajauransa jälkeen Juha "Jussi" "Huju" Ojanen valmensi niin jalkapalloa paikallisissa seuroissa kuin myös salibandya Josban juniorijoukkueissa. Huju onkin antanut perusopit salibandyn saralla esimerkiksi liigajoukkueen Niko Kejoselle, Mikael Ahposelle ja Perttu Puskalle. Huju on valmentanut esimerkiksi Josban juniorijoukkueen aluemestaruuteen. Tuolloin joukkueessa pelasi Juuson lisäksi liigan pelaajista Mikael Ahponen, Kejonen ja Puska. Kyseinen juniorijoukkue menestyi myös ennen aluemestaruutta vuotta vanhempien sarjassa.

Huju ja Huju Junior, © Emmi Gröhn

Nykyisin Huju toimii Josban taustoilla. Moni onkin varmaan nähnyt Hujun liigaotteluissa huolehtimassa muun muassa liigamaton kunnosta. Huju toimii myös Josban taustoilla pyörivissä ryhmissä ja on esimerkiksi järjestämässä ottelutapahtumia.

Sekä Juuso että Jussi edustavat keväisin pelattavassa Intersport Liikuntakeskuksen järjestämässä puulaakisählyissä Fuusiota. Fuusiossa pelaa myös Juuson sisko Roosa sekä perheen äiti Ritva. Fuusio perustettiinkin juuri sukujoukkueeksi. Parhaimmillaan kentällä oli yhtä aikaa viisi Ojasen sukuun kuuluvaa pelaajaa. Fuusio voitti harrastesarjan mestaruuden keväällä 2012 ja joukkue lähtee puolustamaan mestaruuttaan myös tulevana keväänä lähes samalla kokoonpanolla.

Tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä Juuso kertoo jatkavansa salibandyn pelaamista. Sarjatasoa tai joukkuetta hän ei vielä tiedä. Perhe ja työkuviot pitävät kuitenkin Juusoa tällä hetkellä Joensuussa. Fuusiossa pelit ainakin jatkuvat.

"Josba bloggaa" toivottaa kaikille lukijoille

Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2013

klik klik

tip tap

Salibandyn parissa jälleen

Melkein tasan kolme vuotta sitten urheilulääkäri tiesi kertoa, että joko peliurani
on ohi tämän kauden jälkeen, tai sitten edessä on iso omakustantainen leikkaus.
Kymmenen vuoden liigaurani oli sisältänyt uskomattoman määrän erilaisia
tapahtumia ja kokemuksia, joista maallikolla voi olla vain aavistus.

Kautta oli puolet jäljellä ja jääkiekko-TPS:n fysiikkavalmentaja rakenteli minulle
kuntoutusohjelman, jolla pystyin pelaamaan kauden loppuun. Sitten pelit olisivat
ohi.

Kauden jälkeisenä kesänä en edes pohtinut tulevaisuuttani, mutta syksyn
tullessa ymmärsin, että en tosiaankaan ole enää mukana pelihommissa.
Valmennuskuviot ja muut seurahommat minua eivät todellakaan kiinnostaneet,
joten oli aika keksi jotain muuta.

Jotain uutta ja modernia tähän lajiin.

Puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen tammikuussa 2011 soiteltiin hyvän
ja hieman hullun ystäväni Antti Sihlmanin kanssa ja viriteltiin idea ryhtyä
tekemään salibandyyn puhelinsovelluksia. Sihlman oli juuri aloittanut
ammattivalokuvaajan opinnot, joten hän ei empinyt hetkeäkään. Perustimme
firman nimeltään Mainioideas. Päätimme tehdä maailman ensimmäisen
puhelinsovelluksen säbäveskareille, ja tämän jälkeen pelaajille. (pelaajaversiossa
esiintyy yksi koko maailman ja myös Joensuun tunnetuimpia säbäpelaajia.)

Fiiliksiä, kavereita ja epärealistisia päämääriä

Yht´äkkiä kaikki on taas selvää. Olen todella innoissani, aivan kuin olin koko
peliurani ajan. Teen juttua, jota todella rakastan, jonka kautta tapaan vanhoja
ystäviä, ja jota ei millään malttaisi lopettaa illalla. Juuri sellaista elämän
mielestäni pitää olla, fiiliksiä, hyviä kavereita ja epärealistisia päämääriä.

Olen aina sanonutkin, että ”epärealistinen minä-kuva on urheilijan paras ystävä”.

Www.mainioideas.fi
Tykkää meistä: www.facebook.com/mainioideas
Näin löydät sovelluksen:
App Store (iPhone): kirjoita floorball goalie tai mainioideas
Android: tulossa pian
WindowsPhone: tulossa pian

Mikä ihme meitä ihmisiä vaivaa?

Ohessa lyhyitä ajatelmia ja huomioita maailman menosta yrittäen linkittää ne samaan aiheeseen.


1. Ajatelma/huomio

Voiko olla tyhmempää kuin haukkua toista lajia. Seurailen päivittäin erilaisia keskusteluja sosiaalisessa mediassa ja törmään usein tilanteisiin jossa keskustelu on seuraavanlaista tasoa.

"Jos vertaat futista ja lätkää niin lätkässä maaleissa ei ole mitään näyttävyyttä, kauheeta sähläystä maalin edessä ja yht`äkkiä vissiin tuli maali kun toiset nosti mailat pystyyn."

"ei se futiskaan aina ole mitään kovinkaan ihmeellista..kaverit pyörii pallon kanssa 93min ja saavat ehkä tehtyä sen yhen maalin..:))"

"totta että joskus tulee 1 maali: koska maalivahdilla on todella upeita syöksyjä ja torjuntoja futiksessa. Lätkässä molari huitoo käsiään pienen häkin edessä ilman mitään näyttävyyttä. Ei se ole sattumaa että futis on maailmalla ykköslaji ja lätkä ihan marginaaliporukalle."

Tällaista samanlaista tuubaa on kaikki mediat täynnä. Völillä vaihdetaan lajeiksi salibandy ja koripallo, sitten voidaankin jo vertailla lentopalloa ja pyöräilyä. Ymmärrän 
että jokainen haluaa puolustaa omaa suosikkilajiaan, mutta olisiko aika tulla laatikosta pihalle. Keskustelupalstat ovat tietysti täynnä trollauksia ja ihmisten aivopieruja, johon ihmiset provosoituvat helposti aivan turhaan. Ihmiset arvottaa monesti painetun sanan ja nettikirjoitukset samanarvoisiksi. Tunnustan, itse provosoidun edellisen tasoisista keskusteluista. 


2. Ajatelma/huomio

Olen miettinyt miksi toisia lajeja haukutaan? Onko se oman egon pönkitystä? Kateutta? Huonoa itsetuntoa? Provosointia/trollausta? Mikä muu motiivi?
Mitä muuta?


3. Ajatelma/huomio

Luulen että kaikki urheilua harrastavat ovat jossakin elämänvaiheessa haukkuneet toista lajia, joka on aivan normaalia. Mahdollisesti seuraavanlaisilla latteuksilla. 

"Pesäpallossa ei tarvii kuntoa"
"V***n lätkä-äijjät on ihan urpoja" 
"Työ pellootta jottai homokyykkää puuhelmet kaulassa"
"Fudis ja salibandy on ihan neitien lajeja ku ei niissä sua ottaa miestä"
"Kuka urpo rupee harrastamaan kävelyä"
"Suunnistuksessa ei tarvii taktiikkaa"
"Tuo jenkkivahvistus vie taas kaikki muijjat - koripallo on ihan paska laji"
"Eihän Lentopallossa voi ees kikkailla -Onneks en ruennu harrastaa sitä"
"Maratonia harrastaa ne jotka ei pärjää muissa lajeissa"

yms.

Provosoiduitko?


4. Ajatelma/huomio

Salibandyn MM-finaalin aikaan Twitter huusi tulipunaisena ja ihan aiheesta. Ville Lång (Suomen kovin sulkapalloilija) osallistui myös keskusteluun esittäen nerokkaita lausahduksia. Ensiksi hän kyseli lyheysti. "Onko tää sähly muuten ammattilaislaji? Ja jotain pitäis tosiaan tehä että pääsis juhlimaan"

ja jatkaa ilmeisesti vastauksen saatuaan "kivasti tv- ja media-aikaa saa suomessa harrastelijalaji. Siistii!"

Kummastelin ja pudistelin päätäni arvostamani urheilijan kommenteille.
Tämän jälkeen itseltäni loppui Ville Långin twiittausten seuraaminen. Provosoiduinko? Oliko kaikki trollausta? Oliko kaikki huumoria? Sä et vaan tajua…

Mitä hän tällä toisen lajin arvostelulla hyötyi. Onko hän kateellinen kuin omasta lajista näytetään vain olympialaiset? btw. Suomalaisten kateus on varmasti yhtä korkealla tasolla kuin maailmalla arvostettu koulujärjestelmämme.


5. Ajatelma/huomio

Olen kuullut että bändeilläkin on hiljainen sopimus, että ei mielellään haukuta muita artisteja julkisesti. Se on vain omasta leivästä pois?

Tänään (14.12.13) Kauko Röyhkä arvosteli Cheekia julkisesti Facebookissa. Haukkui häntä sanakääntein "– Monia ihmisiä tuntuu ärsyttävän suunnattomasti tämä kokoomusräppäri Cheese. No, tuollaisten artistien elinkaari on yleensä lyhyt. Mutta se on laiha lohtu, koska aina on tulossa joku yhtä niljakas tyyppi tilalle, hän kirjoitti". 

Arvostan Kaukoa Röyhkää taitelijana ja muusikkona suuresti, mutta en arvostanut yhtään Röyhkän avautumista. En pidä Cheekin musiikista ja voisin melkein yhtyä Röyhkän sanoihin, mutta miksi siitä pitää julkisesti ilmoittaa. Nämä olisi aivan hyvin voitu käydä läpi kavereiden kesken pubin pöydässä. TV-formaatin voi haukkua pystyyn, mutta henkilökohtaisuuksiin ei tarvitsisi mennä. 


5. Ajatelma/huomio

Olen myös törmännyt positiivisiin ihmisiin, keskusteluihn ja kommenteihin. 

Aki Riihilahti on todella fiksu ihminen. Hänen kommenteistaan ja keskusteluistaan paistaa suuri arvostus muita lajeja kohtaan. Hän pyrkii löytämään jokaisesta lajista sen oman vahvuuden. Hän tuo myös monesti esiin mielenkiintoisia kehitysideoita eri lajeihin. Hän on  oman urheilu-uransa rinnalla kirjoittanut monipuolisesti urheilusta monissa eri medioissa.  

Aleksi Valavuori on myös toinen persoona jonka Twitter-päivityksiä seuraan aktiivisesti. Hänet tunnetaan koripallo miehenä henkeen ja vereen, mutta hänestä huokuu syvä kunnioitus muita lajeja kohtaan. Hän kyseenalaistaa suomalaisen urheilukulttuurin olemassaolon ja etsii siihen ratkaisuja. Hänen yhteisölliset sponsoroinnit ja tukemiset eri lajeja/urheilijoita kohtaaan hakee vertaistaan. Tällaista lajien välistä arvostusta ja tekemistä kaipaisi muiltakin tahoilta rutkasti enemmän. Joensuussa koripallo ja jääkiekko on yhdistänyt voimiaan yhteisten tapahtumien muodossa. Miksi ideaa ei voisi jalostaa esim. muidenkin lajien kanssa. Miltä kuulostaisi SUPER WEEKEND with Jokipojat, Kataja, Josba ja Riento.

Huomasitko että että ajatelma numero 5 oli kahteen kertaan. Hienoa tarkkaavaisuutta. Jos kuitenkin tajusit sen vasta nyt, niin varmaan menet tarkistamaan sen.

T. Punainen Paroni

Matkatarinaa Zurichin MM-kisoista

Joensuulaiset kannustajat Ritva, Anne, Jussi ja Olli

Ja taas oli se aika vuodesta, kun maailman parhaimmat salibandymiehet taistelivat mestaruudesta. Pitihän sitä Joensuusta lähteä kannustamaan. Olihan Suomen joukkueessa monta Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevaa pelaajaa sekä päävalmentaja. Toisaalta MM-kisamatkat ovat jo perinne. Osa joukostamme on käynyt kahdet Helsingin, yhdet Prahan ja yhdet Tukholman MM-kisat. Päälle vielä opiskelijoiden MM-kisat Prahassa sekä nuorten MM-kisat Turussa.

Tunnelma lentokoneessa oli mukava. Joensuun kentällä tapasimme tuttuja salibandyihmisiä, joilla oli sama matka. Helsingissä tunnistimme jo muitakin  kisamatkaajia iloisine sinivalkoisine rekvisiittoineen.

Kisamaskotteja

Ensimmäisenä päivänä ei ollut pelejä, joten opettelimme kulkemaan kaupungissa. Julkinen  liikenne toimi loistavasti. Zurichissa oli muuten lunta enemmän kuin Joensuussa lähtiessämme.

Itse pelipaikalle suunnistimme lauantaina välieriin iloisella ja luottavaisella mielellä. Turvatarkastus yllätti: Suomen lipuista jouduttiin ottamaan puukepit pois. Torvi sentään saatiin salakuljetettua pelipaikalle. Suomalaiset olivat jo tuossa vaiheessa iloisia ja yhtä suurta perhettä.

Rekvisiitat kuntoon ennen peliä: siniristiliput poskiin sormivärillä ja liput liehumaan, Suomipaidat, hatut, perukit ylle.  Paikkamme oli keskellä sveitsiläisiä ja meillä oli hyvät keskustelut heidän kanssaan. Reilua kannustusta omilleen molemmilta. Välierä oli erittäin jännittävä ja jatkoajallehan sitä mentiin. Sydän löi tuhatta ja sataa ja verenpaineetkin kohosi. Taikuri luotti koko ajan Suomen voittoon. Voitto tuli ja ympärillä olevat sveitsiläiset onnittelivat myös meitä aivan kädestä pitäen. Tuntui tosi hyvältä!

Finaalipäivä. Turvatarkastauksessa torvi taas salakuljetettiin, joten desipelit kohdillaan peliin. Paikat olivat todella hyvällä kohdalla ja sveitsiläisten ympäröimänä toisella rivillä. Pronssipelissä kannustimme Sveitsiä ja tuolloin rekvisiittana oli punaista. Sveitsi sai ansaitsemansa mitalin.

Ritva ja palkinnot

Tuon jälkeen punainen väri vaihtui yllämme sinivalkoisiin. Hallin käytävillä näkyi myös sitä sinikeltaista. Joukkueiden  sisääntulo tulisoihtuneen oli huikeaa nähtävää, Maamme-laulu laulettiin käsi sydämellä. Suomen joukkue näytti todella hyvää esimerkkiä kunnioittamalla Suomen lippua siihen päin kääntyneenä ja laulamalla Maamme-laulua.

Pelistä olette varmaan lukeneet urheilusivuilta, joten raporttia siitä ei tule. Välillä äänemme vaikeni, mutta maaleille ja Suomen onnistumisille hurrasimme. Sveitsiläiset ympärillämme kannustivat Suomea maali huudoin välillä jopa meitä kovemmin.

Sunnuntaina voitti paras joukkue... Näin se on vaan myönnettävä.

All star-miehistöön valittiin  Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Tatu. Hienoa.

Tulee mieleen Hugo-peikon sanonta: " aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta."  Harmitus meissä kannustajissa hävisi piankin, sillä hopeakin on hyvä mitali.

Poistuessamme hallilta runsaassa ihmistungoksessa (pelissä 10500 katsojaa) kuului kysymys: are you from Josba? Kysymys oli esitetty Taikurille. No oltiinhan myö. Sattui kysyjä olemaan Danielin veli ja kun oli käynyt Josban pelissä, oli bongannut pitkätukkaisen järjestysmiehen, joka nyt täällä MM-kisoissa nähty uudelleen.

Medianäkyvyyttä seurueemme sai ihan yllin kyllin. Paikallislehti ja jopa ruotsalaisten innebandysivuilla oli meidät noteerattu.

Pelipäivistä erityisesti jäi mieleen Suomen maajoukkueen lisäksi mukava tunnelma, erittäin hyvä, tsemppaava, mukaansa tempaava musiikki pelikatkojen aikana, Suomi kannustukset käytävillä sekä hyvät järjestelyt kokonaisuudessaan.

Joensuuhun palasimme tiistaina, joten maanantai oli pyhitetty kaupunkikiertelylle, ostoksille ja hyvälle syömiselle.

Sveitsi ja Zurich saa meiltä hyvän arvosanan: siistiä, ystävällisiä ihmisiä, aikataulut pitää ja päälle päätteeksi hyvät maisemat ja kaunis arkkitehtuuri.

Suosittelemme lämpimästi myös teille lukijoille kisamatkoja. Kipinä meille näille reissuille on tullut Josban ja sen tuttujen pelaajien kautta. Kiitos Esa, Tero, Tatu ja Petri!

Ei kun kohti Göteborgia vuonna 2014!

Matkaterveisin Huju, Taikuri, Ritva ja Anne.

pikkujoulu tunnelmaa

Iloisen tunnelmallinen 
pikkujoulu vietettiin 
tänä vuonna 
Sveitsiläiseen tyyliin 
raclettea syöden.

Ruoka taisi
maistua kaikille, 
vaikka kyseessä
ei ollutkaan perinteinen jouluruoka 

Ilta oli onnistunut ja mukava. 

Kivaa oli, 

kun ei kokoajan tarvinnut puhua salibandysta, 

koska oli daamitkin mukana.

Yhteislaulu

sai pienen joulunihmeen tapahtumaan ja paikalle ilmestyi oikea joulupukki lahjoineen

Onko Perttu ollut kiltisti?

Kyllä Pukki tietää!

Musiikkiesityksiä oli pitkin iltaa.

Sveitsin-pojat lauloivat puhtaalla suomella

"Olen suomalainen"

Rauhallista itsenäisyyspäivää ja

mukavaa joulun odotusta blogin lukijoille 

toivottaa Josban edustus

Toimitsijan pelipäivä

Jokainen Josban liigapelissa käynyt on varmaan nähnyt ne kolme höpöttävää naista kentän laidalla pöydän ja tietokoneiden takana? He ovat toimitsijoita, jotka pyörittävät muun muassa kelloa sekä netissä pyörivää tulospalvelua. Jokainen liigapelien toimitsija on myös käynyt Salibandyliiton virallisen toimitsijakoulutuksen. Toimitsijoiden kuuluu olla myös puolueettomia, vaikka kentällä olisi pelaamassa esimerkiksi oma veli tai puoliso.

Toimitsijan pelipäivä alkaa aikaisin aamulla muutamalla kupillisella kahvia. Lounaaksi syödään tietenkin vähän pastaa ja sen jälkeen otetaan pienet päikkärit. Osa toimitsijoista taitaa pelata myös muutaman matsin änäriä. Unien jälkeen pakataan mustekynät sekä viivoittimet ja ruvetaan pikku hiljaa höntyilemään kohti  Joensuun Areenaa.

Toimitsijat saapuvat hallille noin tuntia ennen varsinaisen ottelun alkua. Alkuverkaksi juoksennellaan ympäri Areenaa etsimässä vahtimestareita avaamaan ovia. Tämän jälkeen kannellaan kellot, tulostin sekä kannettava tietokone toimitsijapöydälle väistellen samalla lenteleviä salibandypalloja. Yksi toimitsijoista kiinnittelee piuhoja ja johtoja paikoilleen sillä aikaa kun toinen täyttää pelaavien joukkueiden kokoonpanot tulospalveluun. Tällä kaudella uutena tehtävänä on tullut myös kotijoukkueen TUPLA-pelaajan paitaan TUPLA-merkin ompeleminen.

Pelin ollessa käynnissä toimitsijat huolehtivat ottelun tilastoinnista sekä kellon pyörittämisestä. Toimitsijat myös käyvät päästämässä jäähyllä istuvat takaisin kentälle. Välillä katsomosta kuuluu huuto "Kello!", pöytäkirjaan on merkitty väärä pelaaja maalin tekijäksi tai ottelun tilastointiin käytettävä Lesport-ohjelma on kaatunut, mutta näistäkin tilanteista on useimmiten selvitty kunnialla. Myös erätauot kuluvat työnteossa, sillä silloin merkataan tulospalveluun laukaisukartat sekä +/- tilastot. Kahviakin täytyy tottakai käydä hakemassa kahviosta.

Kun varsinainen peli on päättynyt, toimitsijat jatkavat yhä töitään. Tulospalveluun merkataan jo aiemmin mainitut laukaisukartat sekä +/- tilastot. Näiden lisäksi merkitään myös palkitut pelaajat ja mahdolliset huomautukset ottelusta. Kun tulospalvelu on saatu tehtyä, metsästetään pöytäkirjaan myös allekirjoituksia niin kotijoukkueelta, vierasjoukkueelta kuin tuomareiltakin. Myös tavaroiden roudaaminen takaisin vahtimestarien koppiin kuuluu toimitsijoiden työtehtäviin.

Yhtä asiaa olemme toimitsijakollegoideni kanssa miettineet jo useamman vuoden sekä pelien ajan. Miksi toimitsijapöytä on niin kiinnostava, että pelaajat hyppivät ja tönivät toisiaan juuri siinä kohdalla? Kentällä on kuitenkin useita neliömetrejä tilaa muuallakin kuin toimitsijapöydän läheisyydessä.

Entisen liigaerotuomari Pasi Kylmämaan sanoin: "Joensuussa ei ole koskaan tarvinnut huomauttaa toimitsijoiden työstä." Tähän pyrimme jatkossakin.

Toimitsijavastaava RO

800 euroa hyväntekeväisyyteen

Lauantaina 1.12.2012 pelattiin parin vuoden tauon jälkeen hyväntekeväisyysottelu Karjalainen All Stars vastaan Josban liigajoukkue. Ottelun lipputuotot menivät lyhentämättöminä Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenosastolle. Hyväntekeväisyysotteluun oli saapunut seuraamaan 160 katsojaa, joka tarkoittaa 800 € tuloja Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenosastolle. Kiitokset kaikille mukana olleille!

Itse ottelu oli erittäin tasainen. Karjalainen All Stars meni kahden maalin johtoon ensimmäisen erän puolessa välissä LeBa-96:n vikkeläkinttujen Antti Uotilan ja Henri Lehikoisen maaleilla. Josba tuli kuitenkin tasoihin ensimmäistä peliään tällä kaudella pelaavan Joona Gröhnin sekä Jaakko Sariolan maaleilla. Erätauolle lähdettiin siis lukemissa 2-2. Myös toinen erä mentiin tasatahtiin maalien kanssa. Erän loppupuolella Josbassakin vieraillut Samu Raatikainen teki maalin Hyytiäisen selän taakse, mutta vain 16 sekuntia myöhemmin Jesse Reijonen oli tehnyt maalin All Starsin joukkueen maalivahdille Lari Naumaselle.

Kolmannen erän alkuun Kiteen Pallon Simo Rahunen vei All Starsin jälleen johtoon, mutta Josba tuli jälleen tasoihin Perttu Puskan maalilla. Tämän jälkeen nähtiin salibandyssä harvinaisuus, nimittäin All Starsin seuraavaan maaliin merkattiin maalintekijän lisäksi kaksi syöttäjää. Maalin taiteilivat pesäpalloilijat Juha-Matti Sirviö, Topi Hurskainen sekä Simo Rahunen. Tämän jälkeen verkkoa heilutteli enää vain Josban Perttu Puska kolmeen otteeseen. Hyväntekeväisyysottelun loppulukemiksi kirjattiin lopulta 5-7.

Erätauoilla vedettiin myös rangaistuslaukauskilpailu, joissa vetämään pääsi muun muassa Josban Huoltopäällikkö Miska "Mise" Malinen sekä All Starsin Kiteen Pallon pesäpalloilija Simo Rahunen. Rangaistuslaukauskilpailu meni puhtaasti Josban nimiin, vaikka pari pesäpalloilijaa saikin pallon Josban maalivahti Lauri Hyytiäisen taakse. Josban rankkarimaaleissa onnistuivat muun muassa Perttu Puska, Jiri Tikkanen ja Juuso Ojanen.

Karjalaiseen kuvagalleriaan ottelusta.

Karjalainen All Stars–Josba hyväntekeväisyysottelu

Lauantaina 1.12.2012 kello 15.00 Joensuu Areenalla päästään seuraamaan salibandyä hyväntekeväisyyden nimissä. Salibandyn alasarjajoukkueiden pelaajista ja muiden lajien edustajista koottu Karjalainen All Stars haastaa yhdessä lastenklinikan kummien kanssa järjestettävässä tapahtumassa miesten salibandyliigajoukkue Josban. 

Pääsylipputuotot ohjataan lyhentämättömänä Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenosastolle. Tervetuloa mukaan koko perheen tapahtumaan tekemään hyvää ja viihtymään salibandyn parissa!

Tapahtumassa on myös lapsiparkki, pomppulinnoja sekä muuta puuhaa lapsille!

Liput 5€ 
Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi

Karjalainen All Stars–Josba Facebookissa  ·  Karjalainen All Stars joukkueen esittely

Osa III, Josba ja maajoukkue

Kävin läpi liigan sivuilta miesten maajoukkueen pelaajalistoja ja sieltä löytyi suhteellisen monta

nimeä, jotka voidaan jollain tapaa mieltä josbalaisiksi. Otin listalle mukaan myös Lahdessa

salibandyoppinsa saaneen Markus Suntilan, Lappeenrannan Nakkisormissa kasvaneen Otto

Moilasen ja Ruokolahden Rajun vinttikoiran Aki Seppälän. Tiedossa siis on näiden miesten todellinen

kasvattajaseura, mutta maajoukkueeseen kaverit murtautuivat Josban pelaajina (Otto kävi kyllä

Nakkisormena MJ-leirillä ja Sunttu Ruunien Ruunana).

Ettei kenellekään tulisi paha mieli niin mainitaan vielä, että Tommi Hiltunen, Jani Kosonen, Sami

Matikainen, Ilpo Tuononen, Tatu/Petri Väänänen löysivät tiensä salibandykartalle TuuU:sta, HöU:sta,

Saliketuista ja UiTai:sta (SBS Eno). Pahoittelut jos joidenkin pelaajien kohdalla nyt omin heitä liikaa

Josban miehiksi, mikäli korjattavaa löytyy niin laittakaa ihmeessä kommenttiosastolle viestiä.

Jani Ahonen

Akseli Ahtiainen

Tatu Eronen

Tommi Hiltunen

Toni Huhtala

Miikka Hulmi

Juri Jolkkonen

Esa Jussila

Markus Ketonen

Juha Kettunen

Petri Kettunen

Jani Kosonen

Jari-Pekka Lehtonen

Mikko Lievonen

Sami Matikainen

(Otto Moilanen)

Jani Naumanen

Arttu Nykänen

Perttu Puska

Antti Ruokonen

(Aki Seppälä)

(Markus Suntila)

Risto Talonen

Antti Tarvainen

Tero Tiitu

Ilpo Tuononen

Vesa Turunen

Olli Tykkyläinen

Jani Väänänen

Petri Väänänen

Tatu Väänänen

Tästä seuraava askel on katsoa MM-kisaedustuksia vuosittain. Vanhoista kisoista en löytänyt

Suomen joukkueen pelaajalistaa, mutta tästäkin aiheesta korjaukset ovat tervetulleita. Kisojen

perässä prosenttiluku siitä miten suuri osa joukkueesta on ollut josbalaisia. 2008 kisoista alkaen

joukkueen pelaajamäärä ollut 20, sitä ennen 23. Janne Tähkää en ottanut mukaan 2002 kisoihin,

sillä vaatii melkoiset värilasit, että hänet voisi hyvälläkään tahdolla mieltää Josban kasvatiksi. Toki

Janne pelasi parhaat vuotensa juuri meillä, joten sillä verukkeella ehkä… 2008 Tatu loukkaantui

viimeistelyharjoituksissa, mutta oli virallisella listalla osa joukkuetta loppuun asti. Epäilen suuresti,

että 1996 ja 1998 kisojen listauksesta puuttuu nimiä, mutta tässä osassa kaipaan hieman apuja.

MM-kisat 2012 15%

Esa Jussila, Tero Tiitu, Tatu Väänänen, päävalmentaja Petri Kettunen

MM-kisat 2010 20%

Esa Jussila, Jani Naumanen, Tero Tiitu, Tatu Väänänen, apuvalmentaja Petri Kettunen

MM-kisat 2008 15% (20%)

Esa Jussila, Jani Naumanen, Tero Tiitu, (Tatu Väänänen)

MM-kisat 2006 17,4%

Esa Jussila, Jari-Pekka Lehtonen, Tero Tiitu, Tatu Väänänen

MM-kisat 2004 26,1%

Esa Jussila, Markus Ketonen, Jari –Pekka Lehtonen, Otto Moilanen, Tero Tiitu, Tatu Väänänen

MM-kisat 2002 17,4%

Akseli Ahtiainen, Esa Jussila, Jari-Pekka Lehtonen, Tero Tiitu

MM-kisat 2000 8,7%

Esa Jussila, Jari-Pekka Lehtonen

MM-kisat 1998 17,4%

Jani Ahonen, Toni Huhtala, Jani Kosonen, Jari-Pekka Lehtonen, päävalmentaja Antti Ruokonen

MM-kisat 1996 13,0%

Toni Huhtala, Petri Kettunen, Jari-Pekka Lehtonen, päävalmentaja Antti Ruokonen

Kokonaisprosentiksi muodostuu n. 17,2%. Laskuihin otettu mukaan vain pelaajat, eli valmennus ja

sikariporras tästä kuviosta ulkona.

Tästä lukemasta meidän jokaisen tulee olla todella ylpeä. Joensuussa ja lähialueella asioita on

tehty uskomattoman hyvin, että tuollaisiin lukemiin ollaan päästy. Olen 100% varma, ettei millään

muulla seuralla Suomessa ole heittää esiin vastaavia lukuja. Veikkaan myös, ettei millään muulla

huippumaalla ole näin suurta osaa joukkueesta löytynyt yhdestä seurasta.

Kyllä Joensuussa ollaan osattu töitä tehdä ja uskon vakaasti, että osataan edelleen.

Kolmen blogikirjoituksen pestini on nyt saatu päätökseen, kiitokset kaikille lukijoille.

Iso E