Tatu Könönen

kuva: JP Hirvonen

kuva: JP Hirvonen

Moro!

Olen Tatu, vahvasti joensuulaistumassa oleva pojankloppi. Päiväni kuluvat yliopistolla tehokkaasti hengaillen, tavoitteena valmistua joskus luokanopettajaksi. 

Pelaaja urani alkoi lähikoulun sählykerhoista matka vei muutaman hyvän kaverini kanssa Lappeenrannan NST:n junnujoukkueisiin 12-vuotiaana. Siitä lähtien kolusin kaikki NST:n junioriluokat läpi Salibandyliigaan asti.

Josbassa olen rookie, nakkikone ja naurun aihe nykyisin. Ensimmäinen kausi siis menossa ja hyvin olen viihtynyt. Josbassa vastaan joukkueen parhaasta musiikkimausta. 

Parasta elämässä on ystävät ja heidän kanssaan vietetyt hetket. 

Haastavinta elämässä on ruuanlaitto! Muutamaa spesiaaliruokalajia lukuunottamatta olen melko onneton keittiössä.

Yllättävintä Joensuussa on ollut, kuinka pelimatkat ovatkin olleet ihan siedettäviä. Lisäksi yllättävää on ollut, ettei paljon peloiteltu Joensuun talvi vielä ole kovin pahasti iskenyt (hyvä manaus).

Suutun epärehellisyydestä ja selän takana puhumisesta. En myöskään pidä kiukuttelusta; elämästä tulee nauttia!

Petyin vuoden 2013 Putous-hahmoihin. Odotuksiin nähden todella mätää suorittamista. 

Minulle tulee hyvä mieli avoimuudesta, rehellisyydestä ja positiivisuudesta.

Minä odotan Josban parantavan otteitaan loppukauden peleihin ja säilyttävän sarjapaikkansa!

Jatkossa haluaisin opetella soittamaan kitaraa, nähdä valioliigapelin Anfieldilla ja nähdä Simo Silmun livenä.

Terveiseni menee Jiri Tikkaselle

koska, lupaan jatkossa tehdä hänen syötöistään maalin.

Haluan vielä kertoa, että vuoden sykähdyttävin urheiluhetki mielestäni oli Jaakko Sariolan tuuletus ensimmäisen liigamaalinsa jälkeen.

Lopuksi haluaisin sanoa terveiset kaikille joensuulaisille. Nähdään Areenalla!

kuva: Irma Gröhn

kuva: Irma Gröhn

Naistuomarin mietteitä

Suurin osa salibandytuomareista on edelleen miehiä. Etelä-Suomessa on hiukan enemmän naistuomareita, mutta Savo-Karjalan alueella on tällä hetkellä yhteensä viisi naistuomaria, kolme Joensuussa ja kaksi Kuopiossa. Kaksi vuotta sitten Joensuussa ei ollut naistuomareita.

Miten sitten naiset lähtevät mukaan tuomaroimaan? Itselläni syynä oli halu työskennellä salibandyn parissa pelaamisen jälkeen. Tuomaroinnissa on paljon haastetta ja omassa tuomaroinnissa on aina kehitettävää. Tuomarointiuralla on myös naisten hieman helpompi edetä, jos vain oma kiinnostus ja halu tuomarointiin sekä itsensä kehittämiseen on riittävää. Mahdollisuudet ovat jopa kansainväliselle tasolle asti. Toinen Joensuussa oleva naistuomari löysi salibandytuomaroinnin pesäpallon kautta.

1,5 vuotta kestäneellä tuomarointiurallani on tapahtunut jo monia mielenkiintoisia asioita. Ensimmäinen kausi meni pienimpien junioreiden pelejä viheltäessä harvakseltaan, kauden saldo oli vain 20 peliä. Toisen kauden puolessa välissä pelejä on kertynyt jo reilusti yli 40 ja sarjat ovat vaihtuneet miesten 4.divariin ja naisten 2.divariin junioripelejä unohtamatta. Peleissä on koettu onnistumisen tunteita, keskusteltu linjasta tai kapteenin puheoikeudesta ja vihelletty useita jäähyjä sekä maaleja. Joitain otteluita on myös keskeytetty 12 maalin erolla.

Mielenkiintoisin kokemukseni tuomarointiurallani oli viime syksyn tyttöjen Pohjola Cup-tapahtuma Eerikkilän urheiluopistolla. Tapahtumaan haettiin tuomaroimaan jo keväällä 2012 alueellisten erotuomarivaliokuntien esittäessä ehdotuksia oman alueen tuomareista. Tuomareiden tuli olla suhteellisen aloittelevia tuomareita, joilla on motivaatiota ja kiinnostusta edetä tuomarointiuralla. Joensuusta Pohjola Cuppiin pääsi itseni lisäksi toinen naistuomari Ninni Rissanen.

Pohjola Cup-viikonloppu oli erittäin mielenkiintoinen. Pidennetty viikonloppu perjantaista sunnuntaihin sisälsi koulutusta, luentoja, viheltämistä, tutustumista muihin tuomareihin, sääntökokeen sekä fyysiset testit. Pelejä tuli yhteensä kolme kappaletta ja jokaisessa pelissä oli myös tarkkailija. Näin jokaisen pelin jälkeen saatiin palaute, usein myös videon muodossa. Allekirjoittanut oli välillä muun muassa salaatti, toinen tuomarimme oli pitsa.

Luennoilla käsiteltiin muun muassa johtamista, niin työelämässä kuin myös pelikentällä. Mietimme myös valmistautumista otteluun: fyysistä, henkistä sekä sosiaalista puolta. Opettelimme myös eri vihellystyylejä, esimerkiksi sisäänlyönnit vihelletään eri tavalla kuin jäähyt. Sääntökoe piti myös suorittaa hyväksytysti. Fyysiset testit sisältivät ensin 1500 metrin juoksun, jonka jälkeen juostiin kaksi erilaista tekniikkarataa. Tekniikkaradoilla piti juosta muun muassa eteenpäin, taaksepäin sekä sivuttain. Jokainen viidestä tuomarista juoksi oman kuntonsa ja tavoitteidensa mukaan. Esimerkiksi naisten liigan raja 1500 metrillä oli seitsemän minuuttia ja 4x10 metrin radalla 12 sekuntia. Pidemmän juoksuradan rajana oli 46 sekuntia. Testitulokset antoivat hyvin suuntaa siihen, mitä pitäisi kehittää.

Tulevana keväänä pyritään viheltämään mahdollisimman paljon pelejä, tavoitteena päästä viheltämään vielä korkeammalle sarjatasolle kuin aiemmin. Sen jälkeen suunnataankin katseet kohti kesän fysiikkaharjoittelua lykkärin portailla tulevaa kautta varten, fyysisten testien naisten liigarajoja tavoitellen.

Roosa-Maria Ojanen
Sakset Ry:n tuomari

Akatemian matkassa

Kuva Joona-Pekka Hirvonen

Josba Akatemia koostuu Josban A-junioreista ja muutamasta konkaripelaajasta. Akatemia pelaa sekä A-junioreiden alueellista 1.divisioonaa sekä miesten 2.divisioonaa. Akatemian valmentajina toimii tällä kaudella Jani Naumanen ja Pekka Pirhonen, fysiikasta vastaa liigajoukkueenkin valmentaja Vesa Parviainen.

Josban A-juniorit tippuivat SM-sarjasta kauden 2010-2011 päätteeksi häviämällä karsinnoissa Espoon Indiansille. Kausi 2011-2012 sekä tällä hetkellä meneillään oleva kausi on siis tahkottu A-junioreiden 1.divisioonaa. Joukkueella onkin tavoitteena nousta tämän kauden päätteeksi takaisin valtakunnalliseen SM-sarjaan. Akatemia johtaakin 1.divisioonaa 16 pisteellään, joten mahdollisuuksia ainakin SM-karsintoihin on tässä vaiheessa kautta. Kovuutta ja kokemusta Akatemia hakee miesten 2.divisioonasta. Junioreiden lisäksi miesten 2.divisioonaa Akatemian riveissä pelaavat entiset liigapelaajat Jani Kosonen, Timo Kettunen, Juha Tanskanen ja Olli Tykkyläinen. Myös Markus Ketonen pelasi alkukauden Akatemian riveissä.

Kuva Toini Pölönen

Akatemia harjoittelee yhdessä viisi kertaa viikossa, jonka lisäksi ovat 2.divarin ja A-junnujen pelit. Myös yksi omatoiminen lenkki kuuluu viikko-ohjelmaan. Osa pelaajista käy vielä liigajoukkueen mukana harjoittelemassa, joten kuormitus on kova.

Viikolla 2 Akatemialla oli kolmet yhteiset harjoitukset maanantaina, keskiviikkona sekä torstaina. Tiistaina oli omatoiminen puntti Katajan pelin takia. Keskiviikkona a-junnut pelasivat harjoitusottelun seuran b-junioreita vastaan. Ottelu päättyi odotetusti A-junioreiden voittoon, vaikkakin edellinen harjoitusottelu oli päättynyt tasapeliin.

Kapteeni Ville Laasosen mietteitä alkuviikosta:
"Alkuviikon treenit menny hyvin, kun intistä päässeet äijät on tullu takasin treenivahvuuteen. Joten miehiä siis riittävästi, sitä kautta tempo ym parantunu . Harkkapeli oli ihan jees, mut ei aina oikeen asennoiduta kunnolla, kun vastassa b-junnut, et sillä saralla pitäs parantaa. Mutta tyytyväisin mielin, tietysti harmittaa kun Jani (valmentaja) ei oo koko ajan meijän mukana, niin ei oo samaa valmentajaa joka treenikerralla..."

Harjoitusten lisäksi perjantaina Akatemia pelasi toista paikallista seuraa Cremastersia vastaan 2.divarin ottelun Intersport Liikuntakeskuksella. Ottelu oli vauhdikas ja rikkonainen jäähyjen osalta. Jäähyjä vihellettiin molempien joukkueiden osalta yhteensä 19 minuuttia, joista yksi oli viiden minuutin rangaistus Akatemian Timo Kettuselle ja loput kahden minuutin rangaistuksia, joista neljä annettiin Cremastersille ja kolme Akatemialle.  Lopulta peli päättyi Cremastersin voittoon 6-13. Joukkueiden aiempi kohtaaminen oli päättynyt 3-3 tasapeliin. Ottelutilastot löytyvät tämän linkin takaa.

Kuva Toini Pölönen

Tämän lisäksi lauantaina oli vielä 1.divarin kaksi peliä Kuopiossa, joten viikko oli sekä fyysisesti että henkisesti raskas. Kuopioon matkattiin yhdessä LeBa-96:n A-junioreiden kanssa. Ensimmäinen ottelu oli Lappeenrannan PoNoVoa vastaan. PoNoVo olikin ensimmäinen, joka onnistui viemään pisteen Josban A-junioreilta pelin päättyessä tasan 5-5. Toisessa ottelussa vastassa oli Imatran Voima. Josba vei kyseisen ottelun nimiinsä 1-7 ja näin ollen johtaa sarjaa edelleen 19 pisteellä. Tilastot löytyvät linkin takaa.

Viikko ei kuitenkaan ollut ohi vielä lauantain pelien jälkeen. Sunnuntaina edessä oli vielä liigamattotalkoot, joita A-junnut tekevät vuorotellen B-junnujen kanssa.

Akatemialla on jäljellä vielä seitsemän 2.divari ottelua ja kaksi A-junnujen turnausta Joensuussa 9.2 sekä 2.3 Lappeenrannassa. Runkosarjan pelien lisäksi tulevat mahdolliset karsintapelit. Josba Bloggaa toivottaa Josba Akatemialle menestystä kauden viimeisiin peleihin sekä tsemppiä etenkin A-junnujen mahdollisiin SM-karsintoihin!

Panokset kovenee

                                                                                                                                                                             Kuva: Irma Gröhn

Hyvää kuluvaa vuotta kaikille salibandyniiloille ja -niinoille! Valoisa aika pitenee päivä päivältä ja parhaat pelit ovat yleensä tässä vaiheessa kautta vasta edessä. Toivottavasti näin on myös Josban osalta. Tuskin kukaan osasi aavistaa tai edes pelätä, että kaudesta tulisi näin vaikea. Tilanne on kuitenkin se, että Josba pelaa loppukauden osalta suorasta säilymisestä Salibandyliigakartalla! 

Otteluja on Josban osalta jäljellä vielä yhdeksän kappaletta. Näistä viisi on vierasotteluita, lähinnä Etelä-Suomessa. Lisäksi Josba kohtaa vielä kaikki "päävastustajansa" kerran. Kolme pistettä edellä oleva OLS isännöi Josbaa vielä tammikuussa. Runkosarjan lopun tärkein peli lienee kuitenkin 23. helmikuuta pelattava kotiottelu Kontiolahden liikuntahallilla Ilvestä vastaan. Tampereen Ilves otti viime viikonloppuna kauden toisen voittonsa ja nousi pisteissä Josban kanssa tasoihin (molemmilla 5). Tällä hetkellä Josba on kuitenkin karsijan paikalla paremman maalieronsa ansiosta. Onkin toivottavaa, että Josba pystyisi ottamaan pisteitä jo ennen kyseistä kamppailua.

Viime viikonlopun pelit Tampereella olivatkin pitkästä aikaa lupauksia antavia. Huhujen mukaan myös pelillinen sävel alkaa löytyä ja totta kai parantuneet tulokset auttavat pelillistäkin kehitystä. Josba joutuu antamaan harmittavan paljon tasoitusta loukkaantumisten muodossa, mutta niidenkään taakse on turha piiloutua. Nähtäväksi jää, miten tärkeäksi piste Nokialta osoittautuu lopun osalta vai onko sillä mitää merkitystä? Karsintaviivaan yläpuolella olevaan Kooveeseen on kuitenkin jo matkaa seitsemän pinnaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että lopuista peleistä pitäisi voittaa melkein kaikki, koska oletettavaa on, että Kooveekin jonkun voiton nappaa. Näyttää siis vahvasti siltä, että Joensuussa pelataan tänä keväänä ensimmäistä kertaa Josban osalta divarikarsintapelejä.

Joukkue on varmasti tiedostanut tilanteen jo kauan ja siinäkin katsannossa parantuneet peliesitykset lupaavat hyvää. Vaikeinta on varmaan pitää ajatukset nykyhetkessä ja keskittyä oleelliseen. Kuitenkin päivittäisen tekemisen pitää pysyä ihan tapissa, jotta tästä kaudesta selvitään kuivin jaloin. Monellakaan pelaajalla ei ole kokemusta karsinnoista sarjaporrasta alaspäin. Käsittääkseni Salibandyliigan ja divarin välillä on vielä tasoeroja, mutta parhaat joukkueet ovat tottuneet voittamaan kauden aikana ja se pienentää tuota eroa eniten. Siinäpä sitä ihan riittäviä panoksia tälle keväälle. Kannustetaan kaikki Josbaa. Kaikkensa kun antaa, sen pitää riittää!  

-Penaalin terävin kynä-

                                                                                               Kuva: Irma Gröhn

Josban tulevaisuus?

                                                                                                                                                                 kuva: Camilla Matikainen

Seuran tulevaisuutta voidaan pitää juniorijoukkueiden harteilla. Juniorijoukkueista tulisi kasvattaa pelaajia aina korkeimmalle sarjatasolle asti. Suomen salibandyseuroista etenkin NST on onnistunut kasvattamaan esimerkiksi naisten salibandyliigajoukkueeseensa pelaajia pikkujunioreista asti, kun tälläkin kaudella joukkueessa pelaavat muun muassa seuran omat kasvatit Anni Töllikkö, Anna-Sofia Lassila ja Aino Partinen. Myös NST:n miesten joukkueessa pelaava Risto Töllikkö on NST:n kasvatti. Josbankin liigajoukkueessa pelaa tällä hetkellä seuran omia kasvatteja muun muassa Perttu Puska, Jesse Reijonen, Mikael Ahponen sekä Juuso Ojanen.

Varsinkin tällä alueella on erittäin tärkeää saada kasvatettua omista junioripelaajista liigatason pelaajia ja saada heidät vielä jäämään Joensuuhun pelaamaan, sillä täällä ei ole Etelä-Suomen pelaajatarjontaa. Myöskään tänne tullaan harvoin vain pelaamaan, vaan enimmäkseen esimerkiksi opiskelupaikan perässä. Onko Josban juniorijoukkueissa tarpeeksi lahjakkaita pelaajia aina liigatasolle asti?

Tilastollisesti tilanne näyttää hyvältä. A-junioreissa sekä B-junioreissa joukkueet ovat Savo-Karjalan alueella sarjojensa parhaita. Esimerkiksi A-juniorit ovat voittaneet kaikki kahdeksan otteluaan maalierolla 61-15 (tilanne 6.1.2013.) Molemmat C-junioreiden joukkueet pelaavat SM-sarjaa. Myös molemmat D-juniorit sekä E-juniorit ovat menestyneet kuluvalla kaudella erinomaisesti. Ainoana miinuksena voisi pitää sitä, etteivät A-juniorit ja B-juniorit pelaa tällä kaudella SM-sarjaa, vaikka paikkaa SM-sarjassa tavoitellaankin.

Josban liigajoukkueen mukana on pitkin vuotta käynyt harjoittelemassa useita junioripelaajia A- ja B-junioreista. A-junnuista mukana ovat olleet esimerkiksi Ville Laasonen, Ville Vänskä ja Jonne Turunen. Myös joukkueen maalivahdit ovat käyneet tuuraamassa liigajoukkueen reeneissä. B-junioreista reenaamassa ovat käyneet esimerkiksi Niklas Räty ja Miro Kämäräinen.

Vuoden vaihteessa junioripelaajia nostettiinkin jo mukaan pelaavaan kokoonpanoon. Niklas Räty oli Happee-Josba-pelissä aloittavassa kentässä ja myös Jere Sivonen kirjautti itselleen minuutteja. Kyseenomaiset pelaajat olivat myös mukana tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna pelatuissa otteluissa Tampereella. Tämä onkin ollut valmentajalta hyvä veto nostaa junioreita pelaavaan kokoonpanoon jo hyvin nuorina, jolloin junnut saavat tärkeää pelikokemusta myös kovista peleistä.

Voivatko liigajoukkueessa mukana olevat juniorit saada kuitenkin liian nopeasti liian paljon? Jo joukkueen mukana harjoitteleminen tuo paljon kokemusta, kovuutta ja taitoa lisää junioripelaajalle. Voiko kuitenkin se kuuluisa neste nousta päähän, jos juniori pääsee niin sanotusti heittämällä sisään? Asenneongelmia on nähty myös Josban eri joukkueissa ja niitä tullaan varmasti myös näkemään tulevaisuudessakin. Onneksi Josbassa on kuitenkin hyviä ja osaavia valmentajia palauttamaan pelaajat tarvittaessa takaisin maanpinnalle.

Toivotaan kuitenkin jokaiselle junioripelaajalle paljon motivaatiota harjoittelemiseen ja menestystä jokaiselle juniorijoukkueelle loppukaudeksi. Toivottavasti vanhimmatkin juniorit ovat kauden päätteeksi jälleen SM-sarjassa.

Onnittelut Leba-96

Josba bloggaa 

onnittelee

Leba-96:sta

säbämestareiden toisesta sijasta

Täältä löytyy joukkueen juttu kilpailusta

ja

täältä Galaksin lähetys finaalista