Kuvasatoa lauantain ottelusta Josba - Koovee

Kaikki jutun kuvat Tuomo Kallonen. Kiitos!

Mikko Hallikainen teki lauantain ottelussa ensimmäisen liigamaalinsa.

Könönen jatkoi pistetehtailuaan myös Kooveeta vastaan. Paikkoja useampaankin oli, muun muassa 2-0 hyökkäys Kooveen päähän

.

Jarmo Väyrynen venyi muutamaan tärkeään torjuntaan ottelun kolmannessa erässä alun haparoinnista huolimatta. Pärjääkö Väyrynen liigavauhdissa vai palaako Huurrekorpi takaisin veräjän vartijaksi?

Ottelusta jäi tuumattavaa niin kapteenistolle, muille pelaajille kuin myös valmennukselle.

Tulevaisuuden tähtipelaaja?

Josban seuraava ottelu pelataan kahden viikon kuluttua Seinäjoella, jolloin veljekset Kivilehto T. ja Kivilehto J. kohtaavat.

Raporttia luettavissa Josban nettisivuilla.

Josba-NST pelin pressi

Sarjakauden avaus

Tänään perjantaina 20.9 Josba aloittaa sarjakautensa taistelemalla Karjalan herruudesta NST:tä vastaan. Ottelu alkaa klo 18.00 Joensuun Areenalla.

Pärjäävätkö 2.divisioonasta tulleet Mikko Hallikainen sekä Aleksi Matikainen liigajoukkueen vauhdissa? Tekeekö Perttu Puska hattutempun? Onko Tatu Könönen liekeissä? Nappaako Jesse Huurrekorpi kaikki pallot näppeihinsä?

Lipunmyynti tänäkin vuonna ylätasanteelta. Koko Areenan katsomokapasiteetti on viime kaudesta poiketen käytössä. Josba vs. Josba Legendat ottelussa ostetut viiden euron pääsyliput käyvät vain tässä ensimmäisessä ottelussa. Muista siis tulla paikalle!

Lisätietoja ottelusta ja pääsylippujen hinnoista löydät täältä.

Tervetuloa!

Josban näköinen Josba

Jutun kuvat: Miska Malinen

Uusi kausi on alkamassa ihan pian, vaikka tuntuu, että edellinen kausi loppui vasta hetki sitten. Viime kausi päättyi lopulta onnellisesti, kun säilytimme sarjapaikkamme Salibandyliigassa voitettuamme Sipoolaisen ÅIF:n heidän kotiluolassaan.

Se hetki, kun summeri soi viimeistä kertaa Sipoossa, oli yksi urani kohokohdista. Se oli kaikin puolin helpottava ääni, mutta silti tuntui penkillä istuessani, että en jaksa edes nousta juhlimaan. Kaikkeni olin antanut, kuten joukkueenikin. Mutta kuitenkin mieleenpainuvin hetki tuona päivänä oli, kun Josba-ikoni ja kaikkien aikojen josbalainen Markus Ketonen, päästi muutaman helpotuksen kyyneleen. Siinä asenteessa on jotain, josta pidän hurjasti.

Siinä asenteessa ei ollut mielestäni mitään hienoa, kun muutama pelaaja huusi pelin jälkeen: ”Nyt päästään sitten bussiin hyvillä mielin törpöttelemään.” Väärä asenne. Tai en tiedä, onko se väärä, mutta ei ainakaan se asenne, jolla olisi mitään muita pelejä pelattukaan kuin karsintapelejä.

Mennyt on kuitenkin mennyttä, ja keväällä alkanut uuden rakentaminen saa pian tilaisuuden näyttäytyä isolle yleisölle. Keväästä asti on joukkuetta kasattu ajatuksena koota sellainen joukkue, joka olisi motivoitunut ja valmis likaamaan näppinsä ja pukemaan haalarit ylleen. Enää ei kaivattu ”hienohelmoja”. Ei enää ensimmäistäkään vapaamatkustajaa, joka pelaisi joukkueessa vain, koska on äärimmäisen lahjakas, mutta ei ole valmis tekemään töitä joukkueen eteen. Menettääkö joukkue oikeasti jotain, jos se menettää muutaman maalin, mutta saa tilalle muutaman laukauksen peiton enemmän? Mielestäni ei.

Ilokseni olen saanut huomata, että joukkueen kokoaminen juuri siihen formaattiin, johon keväällä haluttiin joukkue koota, on onnistunut erityisen hyvin. Harjoituksissa on menoa ja meininkiä, ei mitään balettia. Ukkoa lentää, maalit lentävät paikoiltaan ja pallo liikkuu kaverilta toiselle. Hyvä huumori säilyy, vaikka joku naljailee toisen aivan puihin menneestä harhautuksesta tai jostain vastaavasta kömmähdyksestä. Jokainen tekee oman hommansa niin hyvin, että on vara puuttua toisen tekemiseen, tällöin toinen myös ottaa siitä opikseen, ei itseensä.

Viime vuosina Manulle on tullut illallinen, niin kuin olen monesti todennut jo aiemminkin, aivan liian helpolla. Monet pelaajat ovat päässeet pelaamaan ilman suurempia ponnisteluita, jopa ponnistelematta lainkaan, joka on kuin onkin johtanut aina siihen, että suorittamisen taso ei ole ollut riittävää. Edes halu ja tahto eivät ole olleet lähelläkään välttävää tasoa. Se on syönyt joukkuetta liikaa. Nyt mielestäni joukkueessa on erittäin terve kilpailuhenki ja tappelu pelipaikoista.

Vaikka jokaisella valmentajalla on omat Jutilansa, niin silti nämä Jutilatkin joutuvat painamaan päivästä toiseen huipputasolla treeneissä, jotta eivät jää kakkoseksi nelosketjun kavereille. Pidän itse erityisen paljon pelaajasta, josta huokuu tahto ja halu voittaa. Tahto ja halu voittaa, joka kumpuaa sisältä itsestä. Ei vain siksi, että ei halua hävitä, koska koulussa tai töissä joku pääsee sanomaan: ”Hävisitte.” 

Haluankin nostaa nyt esiin yhden nykyisen Josban uuden pelaajan, joka päivästä toiseen pelaa sata lasissa eikä välitä tippaakaan, vaikka vastaan tulisi seinä, vaan menee siitä läpi ja tekee sen vielä hymyssä suin. Ja matkan varrella ehtii jopa kertomaan muutaman hauskan vitsinkin. Aleksi Matikainen on pelaaja, jota kannattaa seurata ensimmäisestä pelistä lähtien ja josta jokaisen juniorin kannattaa ottaa mallia. Aleksi tuli kakkosdivarista suoraan liigan treeneihin, ja minullakin on pää aivan pyörällään. Kaveri juoksee edestä ja takaa ohi ja laittaa pallon pussiin. Ei kumartele, tekee oman hommansa ja auttaa joukkuekaveria. Mielestäni ”Allussa” henkilöityy koko se paketti, jonkalaisessa joukkueessa haluan pelata, ja jollainen joukkueemme juuri nyt on. Joukkue, joka pukee taitojen ja taktiikan ylle haalarit. Haalarit, jotka vaaditaan, jotta voi voittaa. 

Työn määrä on vakio. Ja niin kuin jokainen tietää, voittoa ei tule, jos antaa sattumalle tilaisuuden. Ja sattumalta tilaisuuden voi viedä pois vain tekemällä töitä, niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. On myös sanottava samaan hengenvetoon, että minä en pärjäisi taidoillani tai lahjoillani näin hyvin, mutta pärjään, koska minä haluan ja tahdon. En mielestäni ole taitopelaaja, vaan tahtopelaaja. Useimmiten en tee maalia taidolla, en juuri koskaan. Teen sen tahdolla ja halulla. Haluan voittaa, haluan auttaa joukkuetta voittamaan, haluan tehdä maalin. Haluan auttaa joukkuekaveriani tekemään maalin, en halua syöttöpistettä, vaan joukkueelle maalin ja mahdollisuuden voittaa. Haluan siis ottaa pelissä vastaan mieluummin yhden mustelman, joka pelastaa maalin omassa päässä, kuin tehdä itse maalin, joka ei merkkaa mitään. Se on halua voittaa. Se halu paistaa joukkueemme pelaajien silmissä ja tekemisessä niin treeneissä kuin kentällä. 

Perjantaina 20.9.2013 klo 18.00 alkaen nähdään kentällä siis aivan varmasti halukas ja himokas Josban joukkue, joka haluaa ja tahtoo voittaa jokaisen yksittäisenkin kamppailun yksittäisestä tilanteesta. Kentälle astelevat pelaajat, jotka eivät jätä toista punapaitaista pulaan, olipa tilanne mikä tahansa ja pelaajat, jotka kantaa punaista paitaa samanlaisella ylpeydellä, kuin Josba Legends joukkueen jäsenet. Tuosta tapahtumasta vielä hurjan iso hatunnosto Miikka Hulmille, joka kertoi minulle ideastaan, pikkupoikamaista intoa huokuen. Oli veret seisauttava kokemus olla samalla rivillä juuri niiden pelaajien kanssa, joiden ansiosta on joskus salibandyn aloittanut, joita on ihaillut ja jotka ovat aloittaneet Josban upean taipaleen salibandyn historiassa. Kiitokset myös jokaiselle Legendajoukkueen pelaajalle, joka oli paikalla. Nykypelaajakin tuntee itsensä varsin pieneksi, mutta olennaiseksi osaksi salibandyperhettä. 

Tervetuloa katsomoon jokainen, joka haluaa kokea samanlaista salibandyhuumaa, kuin 2000-luvun alussa. Te katsojat olette isossa roolissa. Löytäkää tienne katsomoon ja antakaa tuki Joensuulaiselle salibandylle. Ehkä saamme katsomoon Iso-Jii tyylisen faniporukan kannattamaan vaikka Tohmiksen omaa Allua! Mene ja tiedä.

”Pelaaja joka muistaa vaatia itseltään yhtä paljon, kuin vaatii joukkuekavereiltaan, vaatii tarpeeksi.” 

Mukavaa syksyä ja nähdään hallilla.

 - Perttu Puska # 9

Kolmessa kastissa liigakauteen

Tässä vaiheessa syksyä sopii jo hieman arvailla alkavan runkosarjan osalta näkymiä. 14 joukkuetta muodostaa mielestäni kolme tasaista kastia keskenään ja toki yllätyksille on aina sijaa. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että viime kausia hallinneet TOP 5 joukkueet pysyvät edelleen samoina. Tuohon keihäänkärkeen nostan siis SPV:n, SSV:n, Classicin, Happeen ja nimeään uudistaneen Esport Oilersin. Näidän viiden paremmuutta en lähde runkosarjassa arvailemaan, ratkaiskoot sen pelaamalla. Muutama mielenkiintoinen nimi on kuitenkin liittynyt näihin odotettuihin kärkiporukoihin. SPV:n joukkue ei tunnetusti ole paljon muuttunut, mutta sanoisin kuitenkin, että joukkue heikkeni, koska Tatu Väänänen (maailman paras pakki) vaihtui "ainoastaan" Juha Kivilehdoksi. SSV on mielestäni hieman vahvistunut, mutta eri asia on, riittääkö se vieläkään seinäjokisia vastaan sitten ihan lopussa, jos joukkueet siellä kohtaavat. Classic vahvistui merkittävästi huipputaitavilla Paul ja Peter Kotilaisella. Jyväskyläläiset ja espoolaiset ovat myös tehneet pitkäjänteistä työtä oman kylän pojilla, joten uskon edelleen sen työn kantavan hedelmää menestymisen muodossa.

Kaikki loput joukkueet varmasti mielivät ainakin keskikastiin ja kahdeksan joukkoon ja siitä kisasta tuleekin varmasti todella tiukka. Ristiinpelaamista tapahtuu varmasti. Joka tapauksessa keskikastiin nostaisin viisi joukkuetta, jotka taistelevat rajusti todennäköisesti kolmesta viimeisestä pudotuspelipaikasta. NST pelasi jo viime kaudella miellyttävän näköistä salibandya ja tämän uskon jatkuvan, koska miehistökään ei muuttunut liikaa. OLS tulee olemaan myös viime kautta ylempänä, koska lahjakkuuksia joukkueessa riittää. Ykkösketju on todella hyvä. Tapanilan Erä on ollut jo vuosikausia putkeen vakiojoukkue kahdeksan sakissa, mutta tällä kaudella mitään mandaattipaikkaa sinne ei tule aukeamaan. Joukkue on nuorentunut taas hiljalleen ja uusvanhalla päävalmentajalla Petteri Bergmanilla riittää työsarkaa pelaajien kehittämisessä. Taistelee varmasti tiukasti sijoista 6-10. TPS:n tilanne on hyvin samankaltainen kuin Erällä, nimimiehiä ei pystytä pitämään, koska mitalisijat ovat tällä hetkellä utopiaa. Joka tapauksessa pelaajamateriaalia turkulaisessa salibandyssa riittää. Myös valmentajien vaihtuvuus on ollut yhtä suurta viime vuosina kuin Joensuussa syystä tai toisesta. Joka tapauksessa hyökkäys on varsin nimekäs (Aaltonen, Hautaniemi ja Läntinenx2), joten keskikastin sijoitus on varsin odotettu. Viidentenä on aivan pakko nostaa tähän taistoon mukaan vielä meidän oma Josba! On sanomattakin selvää, että kenttäpelaajien puolella joukkue on vahvistunut. Sami Sorjosen tulo päävalmentajaksi oli myös elintärkeää. Uskoisin, että mies on viimein valmis liigatasolle niin pelikirjan kuin vaatimustasonkin suhteen. Toki kysymyksiä on paljon ilmassa, maalivahtipeli tulee ensimmäisenä mieleen. Alasarjoja kolunneella Jarmo Väyrysellä on elämänsä tilaisuus nousta parrasvaloihin jo varttuneella iällä. Toki pallojen pitää alkaa tarttua näppiin saman tien. Kauden alussa pelin pitää yksinkertaisesti olla paljon valmiimpaa kuin monella aikaisemmalla kaudella, jotta pudotuspelipaikasta voidaan edes puhua. 

Alimpaan kastiin pitää valitettavasti jättää neljä jäljellä olevaa tiimiä. Näillä kaikilla neljällä on kuitenkin varmasti mahkuja ylemmäksikin, mutta jotenkin tuntuu, että joku näistä putoaa suoraan ja pari karsii alaspäin. Tälle osastolle jäävät siis Loviisan Tor, jolla on ollut monenlaisia vaikeuksia kesän aikana. Lisäksi Koovee ja Nokian KrP ovat täällä. Pelaajamateriaali ei yksinkertaisesti vaan vakuuta ja koska aiemmat kaudet ovat olleet jo löyhässä hirressä roikkumista molemmilla. Toki, jos kesällä on tehty oikeita asioita eli treenattu ja jos valmentajat nauttivat pelaajien luottoa niin ainakin nokialaisilla on potentiaalia olemassa keskikastiin. Viimeiseksi, mutta tuskin vähäisimmäksi jää nousijajoukkue Indians. Tämä joukkue voi olla kauden yllättäjä, uskokaa pois. Kuitenkin nousijoilla on aina omat vaikeutensa liigan kovuuden takia, mutta harjoittelusta ja valmentajasta (Mikko Laurikainen) se ei ainakaan jää kiinni. Jotenkin on sellainen tunne, että nämä Espoon pojat selviävät kuivin jaloin avauskaudesta ja välttävät jopa karsinnat. 

-Penaalin terävin kynä-

Kannattaja Shop avattu!

Joensuussa avattiin perjantaina 30.8. joensuulaisten urheiluseurojen yhteinen fanituotemyymälä Kauppakeskus Metropoliin. Urheiluseuroista mukana ovat Josba, Jokipojat, Joma, Jippo sekä Kataja Basket.

Kannattaja Shopista voi ostaa esimerkiksi urheiluseurojen fanituotteita sekä lippuja joukkueiden kotiotteluihin.

Avajaisissa mukana olivat Josban edustusjoukkueesta maalivahti Jesse Huurrekorpi (kuvassa vasemmalla) sekä hyökkääjä Tatu Könönen.

Lisätietoja voit lukea täältä.

JoJon mielipide ahkerimmasta mattomiehestä

Tevio vastailee PV:lle

Legendat + Markus Otronen

Pelin jälkeisiä tunnelmia

Farmiseurojen kohtaaminen

Tiistaina pelattiin Kontiolahden liikuntahallissa harjoitusottelu Josba - LeBa-96. Ottelu päättyi Josban voittoon 3-11. Erikoisen ottelusta teki se, että Josba ja LeBa-96 kirjoittivat farmisopimuksen edellisellä viikolla ja kyseisessä ottelussa maalivahdit olivatkin vaihtaneet joukkueita. Josban maalivahti Jesse Huurrekorpi pelasi LeBan maalilla ja Jarmo Väyrynen Josban maalilla.

Otteluraporttia luettavissa myöhemmin Josban kotisivuilta.

Kaikki kuvat Roosa Ojanen.

Erätauko haastattelu 2

Erätauko haastattelu

Pelaajaesittely Josbalegendat

Kuvakooste Josba Legendat pelistä

Jyri Pietarisen kuvia Josba-Josba legendat pelistä 7.9.2013

Olipas huikea tapahtuma, mielettömät fiilikset. Yli tuhat katsojaa kertoo, että ihmiset ovat eläneet kanssamme aidolla tunteella. 

Suurkiitokset yleisölle ja Miikka Hulmilla, joka mahdollisti tämän.

-Markus Suntila

Oli erittäin hieno fiilis seisoa rivissä legendojen esittelyjen aikaan. Yleisö otti hienosti vastaan kaikki. Välillä tuli ihan kylmät väreet itsellekin.

-Markus Otronen-

Tunteet oli pinnassa ja kylmät väreet kulki iholla kun katseli ja kuunteli millaisia kavereita seisoi pelaaja esittelyssä rinnalla. 

Huh huh! Legendoja todellakin!

-Miikka Hulmi-

Puheensorinaa, iloisia jälleennäkemisiä, legendaarisia tarinoita, nostalgisia suorituksia ja mukavaa illanviettoa

-Antti Tahvanainen-

Petri Kettusen suusta kuultua:

"JP, pidetään pallo meillä kun kerrankin saatiin se"

Janne Tähkän pilke silmäkulmassa riitti valaisemaan jälleen kerran kokonaisen hallin. 

-Perttu Puska-

"Hese" Huurrekorpi oli mainiossa iskussa, vaikka "kymmenen" menikin selän taakse.

Upea tapahtuma. Huikeeta oli niin kentällä kuin illanvietossakin. Joutsenon ajokoira kiittää kaikkia osallisia ja Mixulle erityiskiitos!

 Kiitos ja palataan.

-Aki Seppälä-

Tunnerikas tapahtuma kaikin puolin ja vaikka hävittiinkin, niin pitää muistaa, että Björn Borikin häviäisi 

Nadalille ehkä suoraan kolmessa setissä tänä päivänä...

-Janne Tähkä-

Tulokkaiden ei tarvinnut huolehtia lämmittelyasuista. Ne olivat tällä kertaa hoidettu "firman" puolesta.

Erittäin onnistunut ja todella lämmin tapahtuma.

-Sami Sorjonen-

Juha Kettunen näyttää malliesimerkin legendojen taisteluilmeestä.

Katsomosta kuultua:

"Tuo Esa Jussila on ku Ridge Forresteri"

Huikea tapahtuma, yleisöä aivan valtavasti ja loistavia persoonia kaukalo täynnä. Kyllä tässä kaupungissa on kulttuuria salibandyn saralla. Kiva oli väritellä vanhoja tarinoita oikeesti mahtavien tyyppien kanssa, ja pienen hienkin sai pintaan. Pakko todeta vastustajan menneen vasemmalta ja oikeelta ohi, todella taitavia poikia. Niiden edesottamuksia on kiva seurata ensi kaudella.

-Juha Tanskanen-

Huhtalan Toni teki peliin sopivan, näyttävän maalin. Kuulemma tosipelissä joku olisi saattanut laminoida...

Maajoukkueen päävalmentaja, legendojen kapteenina toiminut Petri Kettunen pyöritti tässäkin pelissä "maan parasta ylivoimaa".