Menestysajoista divarikarsintoihin?

© Joona-Pekka Hirvonen

Josba on viihtynyt salibandyliigassa yhteensä 22 kautta ollen näin maratontaulukossa sijalla kaksi SSV:n jälkeen. Kultaa Josba on voittanut yhteensä kaksi kertaa kausilla 91-92 sekä 93-94. Tuolloin joukkueissa pelasivat muun muassa Kettusen veljekset, Josban nykyinen valmentaja Antti Ruokonen sekä Juuso Ojasen isä Juha Ojanen. Tämän lisäksi Josba on sijoittunut hopealle kolme kertaa putkeen kausina 01-04. Myös pronssisia mitaleita on Joensuussa yhteensä neljä, joista viimeisin kaudelta 05-06. Tämän jälkeen joukkue on rämpinyt salibandyliigassa vaihtelevalla menestyksellä päästen välillä pudotuspeleihin. 

© Joona-Pekka Hirvonen

Kuitenkin ensimmäistä kertaa Josban salibandyliigahistoriassa on joukkue lähellä suoraa putoamista sekä divarikarsintoja. Viimeinen kierros salibandyliigassa ratkaisee niin suoran putoajan kuin liigakarsijatkin. Josballa on tällä hetkellä kasassaan 13 pistettä ja näin ollen Josba on tasapisteissä Nokian KrP:n kanssa. Nokian KrP:n maaliero on -40 ja Josban -65 (tilanne 28.2.), jolloin KrP on Josban edellä. OLS on vain pisteen päässä Josbasta sekä Ilves kahden pisteen päässä. 

Josba kohtaa perjantain ottelussaan kovassa vireessä olevan SSV:n. SSV voitti viimeksi OLS:in 6-3 sekä Classicin lukemin 4-12. Ilves taas pelaa Nokian KrP:tä  vastaan sekä OLS  pelaa vieraspelin Loviisaa vastaan. Kaikkein ihanteellisin tilanne olisi, jos Josba voittaisi SSV:n ja Ilves yllättäisi Nokian KrP:n. Tämä tarkoittaisi Josban pääsyä kuiville liigakarsinnoista.

© Joona-Pekka Hirvonen

Josba pelaa viimeisen runkosarjan pelinsä Pasilan Urheiluhallissa perjantaina 1.3 klo 18.30 alkaen. Josba Bloggaa toivottaa liigamiehistölle tsemppiä viimeiseen peliin ja pitää peukalot pystyssä myös Ilveksen puolesta. Kaikki on vielä mahdollista.

 Ottelua pääsee seuraamaan tämän linkin takaa.

Juuso Ojanen

Morjens

Olen Juuso ojanen, 21 vuotias joukkueen toisiksi nuorin pelaaja 

Pelaaja urani alkoi seurassa noin 11 vuotiaana, mutta sählymailan kanssa on tullut sählättyä jo aika nuoresta asti erilaisissa sählykerhoissa

  

Josbassa olen pelannut koko sählyurani ja liigassa tämä on toinen kausi

Parasta elämässä on perhe ja kaverit

  

Haastavinta tällä kaudella on ollut löytää tarpeeksi paljon hyviä elokuvia pelireuissuille

  

Yllättävintä/ yllätyin positiivisesti shell kontiömäen kanapastaan, ollut ainakin tähän asti tämän kauden paras

Suutun todella harvoin, jos koskaan

  

Petyin toissa vieraspelireissulla, koska meillä oli joku uusi bussi ! mutta onneksi seuraavalla reissulla oli vanha kunnon menopeli

Minulle tuli hyvä mieli siitä kun sain kuluneella viikolla vakituisen työpaikan

Minä odotan että pelataan loppukausi parasta peliä mitä ollaan tällä kaudella pelattu ja ollaan liigassa vielä ensi kaudellakin

Jatkossa haluaisin enemmän reissata suomessa muulla kulkuvälineellä kuin bussilla

Terveiseni menee siskolle roosalle

koska,Roosa puolustaa melkein aina tuomareita vaikka omasta mielestäni ne on lähes aina vähän kehnoja ;)

Haluan vielä kertoa, että kesä on lempi vuoden aikani, pääsee kurvailemaan mutkateitä ja nauttimaan lämmöstä

Lopuksi haluaisin sanoa: The only difference between a good and a bad day is your attitude

Kuva Jp Hirvonen

kuva JP Hirvonen

Otto Moilanen

Kuvat Irma Gröhn

Hei

Olen Otto

Pelaaja urani alkoi 90-luvun alussa Lappeenrannan alakylässä

Josbassa olen kokenut urani hienoimpia asioita

Parasta Salibandyssä on ehkä sittenkin sen myötä syntyneet ystävyyssuhteet

Haastavinta on itse elämä

Yllättävintä kuinka nopeasti aika menee

Suutun kun näen lahjakuutta tuhlattavan

Petyin kun hävisimme

Minulle tulee hyvä mieli Elian hymystä

Minä odotan lumien sulamista

Jatkossa haluaisin elää hetkessä ja nauttia jokaisesta

Terveiseni menee kaikille josbalaisille

 Lopuksi haluaisin sanoa, että positiivisuus negatiivisessa tilanteessa ei ole naiiviutta, se on johtajuutta.

Lauri Hyytiäinen

Kuva, JP Hirvonen

Kuva, JP Hirvonen

Heipä hei, Josban blogiväki.

Olen Lauri "Hyde" Hyytiäinen. Kotoisin Suomen Kansasista eli Kajaanista. Ikää kahdenkymmenen ja kolmenkymmen puolessa välissä.

Pelaajaurani alkoi Helsingissä. Tarkemmin HNMKY:n sählykoulusta, jossa pelailtiin ala-asteen luokkakavereiden kanssa iltaisin. Siitä sitten HIFK:n ja muutamien muiden pääkaupunkiseudun joukkueiden kautta Joensuuhun. 

Josbassa arvostan tekemisen meninkiä ja ennen kaikkea hyviä pelikavereita. Lisäksi Hanskille täytyy nostaa hattua huollon toimivuudesta.

Parasta pelaamisessa on suorituksesta saatu hyvä olo, sekä saada kokea erilaisia tuntemuksia/asioita pelaamisen kautta. Elämässä tämän ohella parasta on rakas tyttöystävä ja tärkeämpääkin tärkeämmät ystävät.

Haastavinta elämässä muistaa pitää tasapaino eri asioiden välillä. Joku fiksu on joskus sanonut, että ihmisen tulisi nukkua 8h, tehdä töitä 8h sekä viettää vapaa-aikaa 8h. 

Yllättävintä on, etten saa rauhassa katsoa Putous-jaksoja pelireissuillamme. Jos nauran, joku nauraa minulle.

Suutun välillä turhista asioista, kun olen väsynyt. Omistan kuitenkin todella hyvät hermot, joita päivittäin kotona koettelee  "saksanseisojaunkarinvizla" tai "unkarinvizlasaksanseisoja" Tähti-koira.

Petyin viime pelimatkalla omiin suorituksiini korttipöydässä, vaikka olenkin jo useaan otteeseen maininnut muille pelaajille olevani "kaksinkertainen" mestari.

Minulle tulee hyvä mieli, kun saavuttaa jotain, mitä on tavoitellut tai laittanut itsensä likoon 100%:sti.

Minä odotan kevään karsintapelejä ja paikkamme säilyttämistä salibandyliiga-kartalla. Valmistuminen yliopistosta häämöttää jossakin hieman kauempana.

Jatkossa haluaisin nauttia urheilusta, matkustamisesta ja omasta kodista. 

Terveiseni menee Niko Kejoselle

koska, hänen kovasta vedostaan huolimatta pallo menee harvoin maaliin asti.

Haluan vielä kertoa, että olen joukkueen ylivoimaisesti kovin uimari, mutta en ehkä nopein juoksija.

Lopuksi haluaisin sanoa, että pimeys on taakse jäänyttä elämää...

Kuva, JP Hirvonen

Kuva, Irma Gröhn

Tervetuloa lapsiparkkiin

Kontiolahden 4H-yhdistys ottaa hoitaakseen lapsiparkin Josban kotipeleissä.
Lapsiparkki palvelee seuraavan kerran
Lauantaina 9.2 klo 17 alkavassa 
Josba-TPS pelissä

Toiminta on suunnattu 3-8 vuotialle lapsille.
Luvassa on monenlaisia pelejä ja leikkejä,
lisäksi lapset pääsevät tekemään oman rintamerkin

Lapsiparkin puuhapisteen lelut on Päivänsäteestä

Lapsiparkin hinta on 2€/lapsi

Tervetuloa mukaan!

Veera Koponen, Iina Tuononen, Enni Tuononen, Tanja Ihalainen, Niina Myyry, Silva Hyvärinen

Perttu Puska

Kuva JP Hirvonen

Kuva JP Hirvonen

Hejssan alla!

Olen Perttu Eemeli Puska. 22-vuotias miehen alku, joka on syntynyt Seinäjoella. En silti ole hirveän häjy.

Pelaaja urani alkoi, kun olin nuori varsa, isossa maailmassa. Kun ensimmäisen kerran sain salibandymailan käteeni ja totesin kosketukseni olevan maaginen, tiesin että tämä on minun juttuni!

Josbassa olen pelannut tähän astisen urani alkutaipaleilta saakka. Josbassa on koettu hyviä ja huonoja aikoja. Josba on kasvattanut paljon!

Parasta salibandyssa ei ole voittaminen, vaan itse pelaaminen.

Toki voittaminen on hieno palkinto käytetylle panostukselle salibandyn suhteen. Ohjeeni onkin, että kannattaa nauttia matkasta, eikä määränpäästä.

Haastavinta salibandyssa on nykyään voittaminen. Kaikki muu hoituu kyllä täydellisesti, mutta voittaminen on mielettömän haastava ja raskas projekti.

Yllättävintä koko universumissa on se, että se ei koskaan tiedä itsekkään mitä se tekee. Mistä sitä voisi itsekään siis tietää...?

Suutun jos ihmiset eivät viitsi edes yrittää. Kukaan ei voi estää yrittämästä. Epäonnistumiset ovat osa elämää, sen voi hyväksyä.

Petyin kun kuulin, että helmikuussa on vain 28 päivää.

Minulle tuli/tulee hyvä mieli kun saan jonkun toisen ihmisen hyvälle tuulelle! Se on jalo taito, jonka osatessaan voi pelastaa monen ihmisen monta päivää!

Minä odotan yleensä maltilla. Sillä maltti on valttia. Ja jos on valttia, saa yleensä sen minkä haluaa.

Jatkossa haluaisin tehdä asiat juuri niinkuin itse haluan. Ja oppia soittamaan pianoa. Näin on. Piano on hieno soitin. Koskettimet kiehtoo.

Terveiseni menee kaikille ketkä ovat talvisin jäässä, koska minulla on ohje: Muista hengittää syvään ja mieti lämpimiä asioita, kuten karjalanpiirakoita ja munavoita.

Haluan vielä kertoa, että elämässä kannattaa nauttia arjen pikku asioista. Enkä puhu Robbenista. Vaikka sillä kaikki muu onkin pientä, paitsi palkka.

Lopuksi haluaisin sanoa, että: Hymyile! Joku huomaa sen kuitenkin ja saa hymyn kasvoilleen. Joku huomaa sen ja saa hymyn omillekin kasvoilleen. Joku huomaa senkin ja saa sen tarttumaan jonkun muun kasvoille.

Kuva Irma Gröhn

Joonas Makkonen

Kuvat Irma Gröhn

Helou!

Olen Joonas, 23-vee savolainen nuorimies. Opiskelen sosiaalipsykologiaa yliopistolla. Tykkään kesästä, mansikoista ja opiskelustakin silloin tällöin. Joskus saatan lueskella kirjoja iltaisin, jos minulla on tylsää. 

Pelaaja urani alkoi lukio ikäisenä joukkueessa nimeltä Petosen Nallet. Kävimme kerran viikossa pelailemassa Suomen liukkaimmalla parketilla Kallaveden koululla. Kiitos hyville ystäville, jotka houkuttelivat minut silloin mukaan.

Josbassa harjoitellaan lujaa ja välillä onkin kroppa ja pääkoppa kovilla. Uskon kuitenkin, että se palkitsee viimeisissä peleissä... 

Parasta Joensuussa on karkkikauppa Karkkiset ja sen laaja namivalikoima.

Haastavinta minulle on herätä aikaisin aamulla kouluun. Nukkuisin mielelläni aina pitkään.

Yllättävintä bussimatkalla oli Hyytiäisen syttyminen Putoukselle ja se nauru...

Suutun harvoin, sillä olen hyvin lempeä persoona.

Petyin alkukauden suorittamiseen itseni ja koko Josban osalta. Vahva luotto on kyllä. että Josba taistelee viimeiset pelit.

Minulle tulee hyvä mieli vapaapäivistä jolloin voin rentoutua ja hengailla ystävien kanssa.

Minä odotan, että pääsen etelänlomalle jonnekkin lämpimään.

Jatkossa haluaisin kierrellä maailmaa.

Terveiseni haluan lähettää Henrikille 

koska, eräällä Kuopion reissulla Henrik iski silmänsä erääseen Mäkkärin myyjään ja tunne taisi olla molemmin puolinen. Toivonkin Heku, että tapaatte vielä uudelleen!

Haluan vielä kertoa, erikoisterveiset PEJE:n jäsenille, sekä äidille ja iskälle!

Lopuksi haluaisin sanoa kiitokset kaikille tukijoille ja kannattajille! Hoidetaan viimeiset pelit kunnialla loppuun!

Henrik Kinnunen

                                                                                            Kuva, JP Hirvonen

                                                                                             Kuva, JP Hirvonen

Olen Henrik Kinnunen , 23-vuotias täysin hörähtänyt penkkiurheilija. Toivottavasti myös tulevaisuudessa luokanopettaja.

Pelaaja urani alkoi Tommi Puustisen etupihalta ollessani noin 7-vuotias. 2. luokalla sain kuulla paikallisesta sählykerhosta ja laji vei heti mukanaan.

Josbassa olen ollut n. kolmetoista vuotta, joista edustusjoukkueen mukana viidettä vuotta. Kävin jo vuonna -98 "kokeilemassa" Josbassa, mutta ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi sinä vuonna jäi joukkue-kuvaus.

Parasta Josbassa on, että on saanut elinikäisiä ystävyys-suhteita.

Haastavinta on pimeän talven keskellä säilyttää positiivisuus ja virkeä olotila.

Yllättävintä on, että päädyin aikanaan Josbaan. Nuorempana pelasin jalkapalloa ja pyysin vanhempiani ilmoittamaan minut Ratanoihin ( nykyinen Jippo ) . Selvisi, että kyseinen joukkue oli täynnä ja totta kai siitä alkoi hirveä purnaaminen. Vanhempani olivat sitte myöhemmin ilmoittanut minut Josbaan ja pienen epäröinin jälkeen lähdin kokeilemaan salibandya, ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Suutun ylimääräisestä koheltamisesta ja odottamisesta. 

Petyin tähän kauteen omasta puolesta. Syksyllä hajosi kantapää ja nyt sitten polvi. Ja tietysti siihen, että yleltä pyörivä Kimmo- sarja oli vain 16 jakson mittainen.

Minulle tulee hyvä mieli, kun pääsee jakamaan ystävien kanssa yhteisen ilon. 

Minä odotan kesää. Ylivoimasesti paras vuodenaika mitä voi olla. Toivottavasti saan kesällä toteutettua pitkäaikaisen haaveni eli lähteä reissaamaan eurooppaa. 

Jatkossa haluaisin, että nousisimme viimeiseltä sijalta pois ja pääsisimme karsintoihin, ja sitä kautta varmistaisimme sarjapaikan myös ensi kaudelle. Kunnialla loppuun asti.

Terveiseni menee vanhemmilleni

koska, ovat jaksaneet nuorempana kuskata reeneihin ja maksaa muutaman markan siitä, että poika pääsee juoksemaan pallon perässä.

Haluan vielä kertoa, että Makkosen Joonas kertoi minulle joskus, että hän on kova poika kalastamaan. 

Lopuksi haluaisin sanoa: Hyvää kesän odotusta !

                                                          Kuva, JP Hirvonen

                                                                                                Kuva, Irma Gröhn