Kolmessa kastissa liigakauteen

Tässä vaiheessa syksyä sopii jo hieman arvailla alkavan runkosarjan osalta näkymiä. 14 joukkuetta muodostaa mielestäni kolme tasaista kastia keskenään ja toki yllätyksille on aina sijaa. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että viime kausia hallinneet TOP 5 joukkueet pysyvät edelleen samoina. Tuohon keihäänkärkeen nostan siis SPV:n, SSV:n, Classicin, Happeen ja nimeään uudistaneen Esport Oilersin. Näidän viiden paremmuutta en lähde runkosarjassa arvailemaan, ratkaiskoot sen pelaamalla. Muutama mielenkiintoinen nimi on kuitenkin liittynyt näihin odotettuihin kärkiporukoihin. SPV:n joukkue ei tunnetusti ole paljon muuttunut, mutta sanoisin kuitenkin, että joukkue heikkeni, koska Tatu Väänänen (maailman paras pakki) vaihtui "ainoastaan" Juha Kivilehdoksi. SSV on mielestäni hieman vahvistunut, mutta eri asia on, riittääkö se vieläkään seinäjokisia vastaan sitten ihan lopussa, jos joukkueet siellä kohtaavat. Classic vahvistui merkittävästi huipputaitavilla Paul ja Peter Kotilaisella. Jyväskyläläiset ja espoolaiset ovat myös tehneet pitkäjänteistä työtä oman kylän pojilla, joten uskon edelleen sen työn kantavan hedelmää menestymisen muodossa.

Kaikki loput joukkueet varmasti mielivät ainakin keskikastiin ja kahdeksan joukkoon ja siitä kisasta tuleekin varmasti todella tiukka. Ristiinpelaamista tapahtuu varmasti. Joka tapauksessa keskikastiin nostaisin viisi joukkuetta, jotka taistelevat rajusti todennäköisesti kolmesta viimeisestä pudotuspelipaikasta. NST pelasi jo viime kaudella miellyttävän näköistä salibandya ja tämän uskon jatkuvan, koska miehistökään ei muuttunut liikaa. OLS tulee olemaan myös viime kautta ylempänä, koska lahjakkuuksia joukkueessa riittää. Ykkösketju on todella hyvä. Tapanilan Erä on ollut jo vuosikausia putkeen vakiojoukkue kahdeksan sakissa, mutta tällä kaudella mitään mandaattipaikkaa sinne ei tule aukeamaan. Joukkue on nuorentunut taas hiljalleen ja uusvanhalla päävalmentajalla Petteri Bergmanilla riittää työsarkaa pelaajien kehittämisessä. Taistelee varmasti tiukasti sijoista 6-10. TPS:n tilanne on hyvin samankaltainen kuin Erällä, nimimiehiä ei pystytä pitämään, koska mitalisijat ovat tällä hetkellä utopiaa. Joka tapauksessa pelaajamateriaalia turkulaisessa salibandyssa riittää. Myös valmentajien vaihtuvuus on ollut yhtä suurta viime vuosina kuin Joensuussa syystä tai toisesta. Joka tapauksessa hyökkäys on varsin nimekäs (Aaltonen, Hautaniemi ja Läntinenx2), joten keskikastin sijoitus on varsin odotettu. Viidentenä on aivan pakko nostaa tähän taistoon mukaan vielä meidän oma Josba! On sanomattakin selvää, että kenttäpelaajien puolella joukkue on vahvistunut. Sami Sorjosen tulo päävalmentajaksi oli myös elintärkeää. Uskoisin, että mies on viimein valmis liigatasolle niin pelikirjan kuin vaatimustasonkin suhteen. Toki kysymyksiä on paljon ilmassa, maalivahtipeli tulee ensimmäisenä mieleen. Alasarjoja kolunneella Jarmo Väyrysellä on elämänsä tilaisuus nousta parrasvaloihin jo varttuneella iällä. Toki pallojen pitää alkaa tarttua näppiin saman tien. Kauden alussa pelin pitää yksinkertaisesti olla paljon valmiimpaa kuin monella aikaisemmalla kaudella, jotta pudotuspelipaikasta voidaan edes puhua. 

Alimpaan kastiin pitää valitettavasti jättää neljä jäljellä olevaa tiimiä. Näillä kaikilla neljällä on kuitenkin varmasti mahkuja ylemmäksikin, mutta jotenkin tuntuu, että joku näistä putoaa suoraan ja pari karsii alaspäin. Tälle osastolle jäävät siis Loviisan Tor, jolla on ollut monenlaisia vaikeuksia kesän aikana. Lisäksi Koovee ja Nokian KrP ovat täällä. Pelaajamateriaali ei yksinkertaisesti vaan vakuuta ja koska aiemmat kaudet ovat olleet jo löyhässä hirressä roikkumista molemmilla. Toki, jos kesällä on tehty oikeita asioita eli treenattu ja jos valmentajat nauttivat pelaajien luottoa niin ainakin nokialaisilla on potentiaalia olemassa keskikastiin. Viimeiseksi, mutta tuskin vähäisimmäksi jää nousijajoukkue Indians. Tämä joukkue voi olla kauden yllättäjä, uskokaa pois. Kuitenkin nousijoilla on aina omat vaikeutensa liigan kovuuden takia, mutta harjoittelusta ja valmentajasta (Mikko Laurikainen) se ei ainakaan jää kiinni. Jotenkin on sellainen tunne, että nämä Espoon pojat selviävät kuivin jaloin avauskaudesta ja välttävät jopa karsinnat. 

-Penaalin terävin kynä-