Kuva JP Hirvonen |
Hejssan
alla!
Olen
Perttu Eemeli Puska. 22-vuotias miehen alku, joka on syntynyt
Seinäjoella. En silti ole hirveän häjy.
Pelaaja
urani alkoi, kun olin nuori varsa, isossa maailmassa. Kun ensimmäisen
kerran sain salibandymailan käteeni ja totesin kosketukseni olevan
maaginen, tiesin että tämä on minun juttuni!
Josbassa
olen pelannut tähän astisen urani alkutaipaleilta saakka. Josbassa
on koettu hyviä ja huonoja aikoja. Josba on kasvattanut paljon!
Parasta
salibandyssa ei ole voittaminen, vaan itse pelaaminen.
Toki
voittaminen on hieno palkinto käytetylle panostukselle salibandyn
suhteen. Ohjeeni onkin, että kannattaa nauttia matkasta, eikä
määränpäästä.
Haastavinta
salibandyssa on nykyään voittaminen. Kaikki muu hoituu kyllä
täydellisesti, mutta voittaminen on mielettömän haastava ja raskas
projekti.
Yllättävintä
koko universumissa on se, että se ei koskaan tiedä itsekkään mitä
se tekee. Mistä sitä voisi itsekään siis tietää...?
Suutun
jos ihmiset eivät viitsi edes yrittää. Kukaan ei voi estää
yrittämästä. Epäonnistumiset ovat osa elämää, sen voi
hyväksyä.
Petyin
kun kuulin, että helmikuussa on vain 28 päivää.
Minulle
tuli/tulee hyvä mieli kun saan jonkun toisen ihmisen hyvälle
tuulelle! Se on jalo taito, jonka osatessaan voi pelastaa monen
ihmisen monta päivää!
Minä
odotan yleensä maltilla. Sillä maltti on valttia. Ja jos on
valttia, saa yleensä sen minkä haluaa.
Jatkossa
haluaisin tehdä asiat juuri niinkuin itse haluan. Ja oppia
soittamaan pianoa. Näin on. Piano on hieno soitin. Koskettimet
kiehtoo.
Terveiseni
menee kaikille ketkä ovat talvisin jäässä, koska minulla on ohje:
Muista hengittää syvään ja mieti lämpimiä asioita, kuten
karjalanpiirakoita ja munavoita.
Haluan
vielä kertoa, että elämässä kannattaa nauttia arjen pikku
asioista. Enkä puhu Robbenista. Vaikka sillä kaikki muu onkin
pientä, paitsi palkka.
Lopuksi
haluaisin sanoa, että: Hymyile! Joku huomaa sen kuitenkin ja saa
hymyn kasvoilleen. Joku huomaa sen ja saa hymyn omillekin
kasvoilleen. Joku huomaa senkin ja saa sen tarttumaan jonkun muun
kasvoille.
Kuva Irma Gröhn |
Hauskasti kirjoitettu!
VastaaPoistaEt ollut häjy kakara Seinäjoella :)
Aika lähellä maajoukkuepaikkaa olet minun papereissani ainakin jos tilastoja katsotaan. Olit ennen MM-turnausta sinne valittua Mikael Järveä edellä pisteissä, kuten nytkin. Ehkä Petri Kettunenkin tuon huomaa vielä kuten vuosi sitten, kun teit debyytin aikuisten maajoukkueeseen.
VastaaPoistaIlo on ollut seurata klopin kasvamista mieheksi!
VastaaPoistaKaikkea hyvää myös jatkossa.
-Sisko-