Lauri Hyytiäinen

Kuva, JP Hirvonen

Kuva, JP Hirvonen

Heipä hei, Josban blogiväki.

Olen Lauri "Hyde" Hyytiäinen. Kotoisin Suomen Kansasista eli Kajaanista. Ikää kahdenkymmenen ja kolmenkymmen puolessa välissä.

Pelaajaurani alkoi Helsingissä. Tarkemmin HNMKY:n sählykoulusta, jossa pelailtiin ala-asteen luokkakavereiden kanssa iltaisin. Siitä sitten HIFK:n ja muutamien muiden pääkaupunkiseudun joukkueiden kautta Joensuuhun. 

Josbassa arvostan tekemisen meninkiä ja ennen kaikkea hyviä pelikavereita. Lisäksi Hanskille täytyy nostaa hattua huollon toimivuudesta.

Parasta pelaamisessa on suorituksesta saatu hyvä olo, sekä saada kokea erilaisia tuntemuksia/asioita pelaamisen kautta. Elämässä tämän ohella parasta on rakas tyttöystävä ja tärkeämpääkin tärkeämmät ystävät.

Haastavinta elämässä muistaa pitää tasapaino eri asioiden välillä. Joku fiksu on joskus sanonut, että ihmisen tulisi nukkua 8h, tehdä töitä 8h sekä viettää vapaa-aikaa 8h. 

Yllättävintä on, etten saa rauhassa katsoa Putous-jaksoja pelireissuillamme. Jos nauran, joku nauraa minulle.

Suutun välillä turhista asioista, kun olen väsynyt. Omistan kuitenkin todella hyvät hermot, joita päivittäin kotona koettelee  "saksanseisojaunkarinvizla" tai "unkarinvizlasaksanseisoja" Tähti-koira.

Petyin viime pelimatkalla omiin suorituksiini korttipöydässä, vaikka olenkin jo useaan otteeseen maininnut muille pelaajille olevani "kaksinkertainen" mestari.

Minulle tulee hyvä mieli, kun saavuttaa jotain, mitä on tavoitellut tai laittanut itsensä likoon 100%:sti.

Minä odotan kevään karsintapelejä ja paikkamme säilyttämistä salibandyliiga-kartalla. Valmistuminen yliopistosta häämöttää jossakin hieman kauempana.

Jatkossa haluaisin nauttia urheilusta, matkustamisesta ja omasta kodista. 

Terveiseni menee Niko Kejoselle

koska, hänen kovasta vedostaan huolimatta pallo menee harvoin maaliin asti.

Haluan vielä kertoa, että olen joukkueen ylivoimaisesti kovin uimari, mutta en ehkä nopein juoksija.

Lopuksi haluaisin sanoa, että pimeys on taakse jäänyttä elämää...

Kuva, JP Hirvonen

Kuva, Irma Gröhn