Tatu Könönen

kuva: JP Hirvonen

kuva: JP Hirvonen

Moro!

Olen Tatu, vahvasti joensuulaistumassa oleva pojankloppi. Päiväni kuluvat yliopistolla tehokkaasti hengaillen, tavoitteena valmistua joskus luokanopettajaksi. 

Pelaaja urani alkoi lähikoulun sählykerhoista matka vei muutaman hyvän kaverini kanssa Lappeenrannan NST:n junnujoukkueisiin 12-vuotiaana. Siitä lähtien kolusin kaikki NST:n junioriluokat läpi Salibandyliigaan asti.

Josbassa olen rookie, nakkikone ja naurun aihe nykyisin. Ensimmäinen kausi siis menossa ja hyvin olen viihtynyt. Josbassa vastaan joukkueen parhaasta musiikkimausta. 

Parasta elämässä on ystävät ja heidän kanssaan vietetyt hetket. 

Haastavinta elämässä on ruuanlaitto! Muutamaa spesiaaliruokalajia lukuunottamatta olen melko onneton keittiössä.

Yllättävintä Joensuussa on ollut, kuinka pelimatkat ovatkin olleet ihan siedettäviä. Lisäksi yllättävää on ollut, ettei paljon peloiteltu Joensuun talvi vielä ole kovin pahasti iskenyt (hyvä manaus).

Suutun epärehellisyydestä ja selän takana puhumisesta. En myöskään pidä kiukuttelusta; elämästä tulee nauttia!

Petyin vuoden 2013 Putous-hahmoihin. Odotuksiin nähden todella mätää suorittamista. 

Minulle tulee hyvä mieli avoimuudesta, rehellisyydestä ja positiivisuudesta.

Minä odotan Josban parantavan otteitaan loppukauden peleihin ja säilyttävän sarjapaikkansa!

Jatkossa haluaisin opetella soittamaan kitaraa, nähdä valioliigapelin Anfieldilla ja nähdä Simo Silmun livenä.

Terveiseni menee Jiri Tikkaselle

koska, lupaan jatkossa tehdä hänen syötöistään maalin.

Haluan vielä kertoa, että vuoden sykähdyttävin urheiluhetki mielestäni oli Jaakko Sariolan tuuletus ensimmäisen liigamaalinsa jälkeen.

Lopuksi haluaisin sanoa terveiset kaikille joensuulaisille. Nähdään Areenalla!

kuva: Irma Gröhn

kuva: Irma Gröhn